Muistiliitto vaatii muistisairauksia hallitusohjelman painopisteeksi
Muistiliitto tavoittelee muistisairauksien nostamista keskeiseksi osaksi Suomen terveysstrategiaa. Järjestö vaatii tulevalta hallitukselta lisäpanostuksia diagnosointiin, tutkimukseen ja hoivaan vedoten sairastuneiden määrän nopeaan kasvuun.

Muistiliitto vaatii muistisairauksien nostamista valtion strategiseksi painopisteeksi muiden kansansairauksien rinnalle. Järjestön mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 150 000 muistisairasta, ja määrän arvioidaan nousevan 250 000 henkilöön vuoteen 2040 mennessä.
Liiton mukaan panostukset varhaiseen diagnosointiin ja kuntoutukseen ovat välttämättömiä väestön ikääntyessä. Joka vuosi muistisairausdiagnoosin saa noin 23 000 suomalaista. Järjestö painottaa, että tutkimustiedon mukaan jopa 45 prosenttia muistisairauksista olisi ehkäistävissä.
Muistiliitto varoittaa tiedotteessaan näennäisistä säästöistä. Järjestön mukaan esimerkiksi päivätoiminnan lakkauttaminen tai ympärivuorokautisen hoivapaikan viivästyttäminen lisäävät kustannuksia muualla palvelujärjestelmässä, kuten erikoissairaanhoidon päivystyksissä.
Tulevalle hallitukselle suunnatuissa tavoitteissa korostetaan myös tieteellisen tutkimuksen rahoitusta ja diagnosointimenetelmien kehittämistä. Liitto katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi nykyistä voimakkaammin sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Muistisairaudet ovat iäkkäillä yleisin syy avun ja hoivan tarpeeseen, mutta osa potilaista sairastuu jo työikäisenä. Muistiliiton liittovaltuusto kokoontui Helsingissä torstaina linjaamaan järjestön hallitusohjelmatavoitteita.