Meneillään olevat ja suunnitellut leikkaukset nostavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten kokonaisvähennykset 190 miljoonaan euroon. Muistiliiton mukaan nykyinen kehitys tarkoittaa, että järjestöavustukset puolustuvat vain muutamassa vuodessa. Järjestö kertoo, että monet vapaaehtoisorganisaatiot ovat jo sopeuttaneet toimintaansa, mutta jatkossa edessä voi olla toiminnan lopettaminen.

Muistiliiton mukaan järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen neuvonta, vertaistuki ja kuntouttava toiminta ovat monelle sairastuneelle ainoita saavutettavia tukimuotoja diagnoosin jälkeen. Järjestö katsoo, että leikkaukset vaarantavat palvelupolun, jolle hyvinvointialueilla ei ole tarjota korvaajaa. Tiedotteen mukaan järjestötyö lieventää yksinäisyyttä ja tukee kotona selviytymistä, mikä säästää julkisen sektorin kustannuksia.

Tarve muistisairaiden tuelle kasvaa Suomessa väestön ikääntymisen myötä. Arvioiden mukaan vuonna 2040 maassa on noin 250 000 ihmistä, joilla on jokin muistisairausdiagnoosi. Muistiliiton liittovaltuusto huomauttaa, että alasajettua toimintaa on mahdotonta palauttaa ennalleen siinä vaiheessa, kun tarve on tulevaisuudessa entistä suurempi.

Muistiliitto vetoaa valtion päättäjiin, jotta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisäleikkaukset peruttaisiin syksyn budjettiriihessä. Liittovaltuusto pitää leikkausten kohtuullistamista perusteltuna, sillä järjestöt ovat jo osallistuneet valtiontalouden tasapainottamiseen aiemmilla säästöillä. Järjestö korostaa toimintaedellytysten vakauttamisen tärkeyttä tulevaisuuden ennakoimiseksi.