Suomesta tavataan kymmeniä kasvilajeja, jotka eivät kuulu alueen alkuperäiseen luonnonkasvistoon, vaan ovat saapuneet tänne ihmistoiminnan seurauksena satoja tai tuhansia vuosia sitten. Nämä niin kutsutut arkeofyytit eli muinaistulokkaat ovat levinneet maahan muun muassa kaupankäynnin, sotaretkien ja varhaisen maatalouden myötä.

Muinaistulokkaita on tavattu Suomessa erityisesti vanhojen asuinpaikkojen, linnoitusten ja kauppapaikkojen läheisyydestä. Kasvilajit, kuten salkoruusu ja monet vanhat hyötykasvit, ovat säilyneet samoilla kasvupaikoilla vuosisatojen ajan, vaikka alkuperäiset rakennukset tai asutus olisivat kadonneet.

Sivistys- ja tiedekustantamo Gaudeamuksen julkaisema uutuusteos listaa ja kuvailee nämä historiallisesti merkittävät lajit. Kirjassa tarkastellaan lajien leviämishistoriaa sekä niiden merkitystä eri aikakausina. Tiedotteen mukaan monen lajin kohdalla kyse on kasveista, joita on käytetty ravinnoksi, lääkkeeksi tai koristekasveina.

Kasvien esiintymispaikat tarjoavat tietoa historian tutkijoille, sillä ne voivat paljastaa entisiä kauppareittejä tai asutuksen laajuutta. Lajisto on kuitenkin uhattuna maankäytön muutosten ja perinteisen hoitotyön vähenemisen vuoksi. Monet muinaistulokkaat vaativat avointa kasvuympäristöä, joka on monin paikoin metsittymässä tai jäämässä rakentamisen alle.