Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 16. kesäkuuta puoltanut sosiaalisen ilmastorahaston kansallista suunnitelmaluonnosta. Suunnitelman perusteella Suomi voi saada Euroopan unionilta noin 350 miljoonaa euroa rahoitusta vuosina 2026–2032. Kun huomioon otetaan 25 prosentin kansallinen omarahoitusosuus, kokonaisrahoitus nousee enimmillään 463 miljoonaan euroon.

Rahaston tavoitteena on tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja tieliikenteen käyttäjiä. Taustalla on EU-päästökaupan laajeneminen koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä. Uuden päästökaupan on määrä alkaa vuonna 2028, mutta rahaston toiminta käynnistyy jo aiemmin lieventämään siirtymän sosiaalisia vaikutuksia.

Kansallisessa suunnitelmassa varoja esitetään kohdennettavaksi asumisen ja liikkumisen kustannusten hillitsemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi tiedotteen mukaan tukea esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, rakennusten energianeuvontaan sekä puhtaiden ajoneuvojen hankintaan. Lisäksi varoja ohjattaisiin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Suunnitelman valmistelusta vastaavat ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Jotta EU-rahoitus saadaan käyttöön, jäsenvaltion on laadittava virallinen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma. Seuraavaksi luonnos etenee lausuntokierrokselle, joka alkaa kesäkuun loppupuolella.

EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on perustettu vuonna 2023. Sen rahoitus perustuu päästökauppatuloihin, ja sen avulla pyritään varmistamaan, että siirtymä ilmastoneutraaliuteen tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tiedotteen mukaan toimenpiteiden on oltava linjassa unionin yleisten ilmastotavoitteiden kanssa.