Ministeriö selvittää koulutussopimusten kestoa pitkän palkattoman jakson vuoksi
Opetusministeriö käynnistää selvityksen koulutussopimusten käytöstä sen jälkeen, kun julkisuuteen nousi tapaus puolitoista vuotta kestäneestä palkattomasta jaksosta. Ministeri Anders Adlercreutzin mukaan järjestelmää ei ole tarkoitettu näin pitkiin jaksoihin.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä selvittämään koulutussopimusten käyttöä ja kestoa. Taustalla on julkisuudessa esillä ollut tapaus, jossa opiskelija Ramona Nurminen suoritti ammatillisia opintojaan palkattomalla koulutussopimuksella noin puolentoista vuoden ajan.
Adlercreutzin mukaan koulutussopimukset on tarkoitettu ensisijaisesti lyhyempiin, korkeintaan muutaman kuukauden mittaisiin jaksoihin. Ministeri toteaa Ylen haastattelussa, että nykyinen järjestelmä ei ole tarkoitettu siihen, että opiskelija työskentelee pitkiä aikoja ilman palkkaa korvaten mahdollisesti palkatun työntekijän.
Ministeriön on tarkoitus selvittää, kuinka yleisiä pitkät koulutussopimukset ovat ja miten lainsäädäntöä tai ohjeistusta tulisi mahdollisesti muuttaa. Tavoitteena on varmistaa, että opiskelijoiden oikeudet toteutuvat ja että koulutussopimuksia käytetään niille tarkoitetulla tavalla osana opetusta.
Koulutussopimus eroaa oppisopimuksesta siinä, että opiskelija ei ole työsuhteessa yritykseen eikä hänelle makseta palkkaa. Järjestelmä luotiin osana ammatillisen koulutuksen reformia tarjoamaan joustavia tapoja oppia työelämässä, mutta kriitikoiden mukaan se on mahdollistanut ilmaisen työvoiman käytön.