Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026. Kasvun odotetaan kiihtyvän 1,6 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2028. Alkuvuoden odotettua vahvemman kasvun taustalla on osittain tilapäisiä tekijöitä, ja ministeriö huomauttaa talouskehitykseen liittyvästä huomattavasta epävarmuudesta.

Lähi-idän kriisin vaikutukset näkyvät kohonneina öljyn hintoina ja korkotason nousuna. Ministeriön mukaan nämä tekijät heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja hidastavat vientimarkkinoiden kasvua. Vaikka nettovienti kasvaa, sen vaikutus talouskasvuun jää negatiiviseksi muun muassa hävittäjähankintojen ja muiden tuontia lisäävien investointien vuoksi.

Työmarkkinatilanne on kehittynyt ennakoitua heikommin, ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,4 prosenttiin vuonna 2026. Työllisten määrän lasku on kohdistunut erityisesti yksityisen sektorin vakituisiin ja kokoaikaisiin työpaikkoihin. Työllisyyden paranemisen arvioidaan alkavan vasta vuonna 2027, mutta elpyminen on hidasta.

Julkisen talouden tila pysyy haastavana talouskasvusta huolimatta. Ministeriö ennustaa julkisyhteisöjen alijäämän olevan 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Alijäämän arvioidaan pysyvän noin 4,5 prosentissa vuoteen 2030 saakka. Menopaineita lisäävät erityisesti puolustusmenojen kasvu sekä valtionvelan korkomenot.

Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan julkisen talouden rakenteellinen epätasapaino edellyttää mittavia sopeutustoimia ensi vaalikaudella. Julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan nousevan tänä vuonna yli 90 prosenttiin ja lähestyvän 99 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ennuste perustuu oletukseen Lähi-idän kriisin rauhoittumisesta loppuvuoden aikana.