Kalajoella järjestetyn Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa puhunut Essayah korosti elintarvikemarkkinalain muuttamista yhtenä vaalikauden keskeisimmistä hankkeista. Uudistuksella pyritään puuttumaan epäterveisiin sopimusehtoihin ja sääntelemään kaupan omien merkkien eli private label -tuotteiden ehtoja. Ministerin mukaan tavoitteena on varmistaa, että tuottajat saavat oikeudenmukaisen osuuden ketjun tuloista.

Essayah nosti esiin myös kaupan keskittymisen Suomessa. Mikäli nyt tehtävät lakimuutokset eivät riitä tasapainottamaan ruokaketjua, ministeri pitää mahdollisena, että seuraava hallitus joutuu arvioimaan tarvetta puuttua kaupan keskittymiseen suoralla lainsäädännöllä.

Euroopan unionin tasolla valmistaudutaan parhaillaan uuteen yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskauteen. Essayahin mukaan Suomen prioriteettina neuvotteluissa on viljelijätukien rahoituksen turvaaminen myös uudessa budjettirakenteessa. Hallitus pyrkii myös hyödyntämään komission tarjoamia mahdollisuuksia maataloustukien ennakkomaksujen aikaistamiseen tilojen maksuvalmiuden helpottamiseksi.

Metsäpolitiikan osalta Essayah totesi hallituksen korottaneen metsävähennystä. Ministeri torjui väitteet luonnonsuojelun laiminlyönnistä ja huomautti, että Metso-ohjelma saa jatkoa ja valtion vanhoja metsiä suojellaan inventointien perusteella. Samalla hän kuitenkin painotti, että hallitus on vastustanut esityksiä, jotka rajoittaisivat hakkuita ilmastosyistä tai kiristäisivät energiapuun verotusta.

Lannoitemarkkinoiden helpottamiseksi Suomi yhdenmukaistaa lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajat Ruotsin kanssa määräaikaisesti kahdeksi vuodeksi elokuusta alkaen. Lisäksi maatalouden energiaveronpalautukset maksetaan vuosina 2025 ja 2026 EU-sääntelyn salliman maksimimäärän mukaisina. Nuorten viljelijöiden usko alaan on ministeriön mukaan säilynyt vahvana, sillä kuluvalla kaudella on myönnetty yli tuhat aloitustukea.