Mielenterveysperusteiset etuudet yleisiä vuonna 1997 syntyneillä naisilla
Tuoreen tilastoselvityksen mukaan kolmannes vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveys- tai neurokirjoperusteista työkyvyttömyysetuutta tai kuntoutuspsykoterapiaa 28 ikävuoteen mennessä. Miesten kohdalla vastaava osuus on huomattavasti pienempi, noin joka seitsemäs.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) tuoreiden tilastojen mukaan mielenterveysperusteisten etuuksien käyttö on yleistä vuonna 1997 syntyneiden ikäluokassa. Naisista 33 prosenttia eli joka kolmas oli saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutuspsykoterapiaa 28 vuoden ikään mennessä.
Miesten ja naisten välillä on merkittävä ero etuuksien hyödyntämisessä. Samana vuonna syntyneistä miehistä vastaavia etuuksia oli saanut noin joka seitsemäs, eli 14 prosenttia ikäluokasta. Tilastot kattavat kaikki mielenterveyden häiriöihin ja neurokirjon diagnooseihin perustuvat työkyvyttömyysetuudet.
Kela seuraa etuuksien käyttöä osana nuorten aikuisten työkyvyn ja hyvinvoinnin arviointia. Tilastoissa näkyvä kasvu heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa mielenterveysperusteiset syyt ovat nousseet keskeisiksi työkykyyn vaikuttaviksi tekijöiksi erityisesti nuorilla naisilla.
Tiedotteen mukaan luvut sisältävät sekä lyhytaikaiset sairauspoissaolot että pitkäkestoisemman kuntoutuksen ja eläkeratkaisut. Kelan keräämä aineisto antaa kattavan kuvan siitä, kuinka suuri osa ikäluokasta on tukeutunut sosiaaliturvajärjestelmään mielenterveydellisten syiden vuoksi työuransa alkuvaiheessa.