Suomen metsätieverkoston kunto on heikentynyt, ja arvioiden mukaan jopa kolmannes noin 140 000 kilometrin pituisesta verkostosta on huonokuntoinen. Teiden kunto vaikuttaa suoraan puutavaran kuljetuksiin, metsänhoitoon ja huoltovarmuuteen. Samaan aikaan perusparannusten kustannukset ovat nousseet ja perinteisten luonnonmateriaalien saatavuus on heikentynyt.

Uudessa hankkeessa tarkastellaan erityisesti teollisuuden sivuvirtoina syntyvien kiertotalousmateriaalien käyttöä. Selvitettäviä materiaaleja ovat muun muassa tuhka, tuhkapohjaiset sideaineet sekä betonimurske. Hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko näillä materiaaleilla parantaa teiden heikoimpia kohtia kustannustehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen.

Tapion projektipäällikkö Tommi Tenhola kertoo tiedotteessa, ettei kaikkia teitä ole välttämätöntä kunnostaa kerralla koko pituudeltaan. Ratkaisu voi löytyä pistemäisestä parantamisesta, jossa hyödynnetään kiertotalousmateriaalien tarjoamia mahdollisuuksia. Työssä selvitetään materiaalien käytännön toimivuutta sekä niiden taloudellisia ja logistisia edellytyksiä.

Selvitystyöhön kuuluu markkinakartoitus, tiekunnille suunnattu kysely sekä urakoitsijoiden haastatteluja. Näiden avulla pyritään tunnistamaan kiertotalousmateriaalien hyödyntämisen esteet ja mahdollisuudet eri tilanteissa. Hanke sisältää myös maastoretkiä ja työpajoja, joissa alan toimijat voivat tutustua ratkaisuihin käytännössä.

Hankkeen tulokset on tarkoitus julkaista keväällä 2027. Tiedotteen mukaan tavoitteena on luoda tietoa, joka hyödyttää metsänomistajia, urakoitsijoita ja materiaalituottajia. Samalla pyritään edistämään materiaalitehokasta tieverkon kunnossapitoa ja turvaamaan raaka-ainekuljetusten sujuvuus.