Metsähallituksen Luontopalvelut on julkaissut uuden suunnitelman valtion retkikohdeverkoston kehittämisestä. Jatkossa palveluita keskitetään erityisesti kansallispuistoihin ja valtion retkeilyalueille, joissa kävijämäärät ovat suurimpia. Muutoksilla tavoitellaan resurssien tehokkaampaa kohdentamista, sillä nykyinen verkosto ei kaikilta osin vastaa nykypäivän tarpeita.

Tämänhetkisen tiedon mukaan Metsähallituksen suorassa hoidossa säilyy vähintään 153 retkikohdetta. Näissä kohteissa tapahtuu noin 90 prosenttia kaikista retkeilykäynneistä. Sen sijaan 65 muun kohteen ylläpidon tulevaisuutta selvitetään parhaillaan. Metsähallituksen mukaan näiden kohteiden osalta neuvotellaan esimerkiksi kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa mahdollisesta ylläpitovastuun siirrosta.

Asiakkuusjohtaja Elias Haapakorvan mukaan muutosten taustalla on tarve varmistaa palvelujen turvallisuus ja luonnon suojeluarvojen säilyminen rajallisilla resursseilla. Jatkossa jokaisessa kohteessa ei tarjota kaikkia palveluita, vaan varustetaso määritellään kohteen tyypin mukaan. Esimerkiksi lyhyisiin vierailuihin tarkoitetuilla kohteilla on erilaiset palvelut kuin pitkillä vaellusreiteillä.

Suunnitellut muutokset kohteissa toteutuvat vähitellen vuodesta 2028 alkaen. Mikäli Metsähallitus luopuu jonkin kohteen ylläpidosta, rakenteet pyritään jättämään maastoon niiden elinkaaren loppuun saakka, jos se on turvallista. Tiedotteen mukaan Metsähallitus säilyy edelleen Suomen suurimpana maksuttomien retkeilypalvelujen tuottajana.

Samaan aikaan julkaistu selvitys nostaa esiin myös luontomatkailun hyödyntämätöntä potentiaalia. Erityisen korkea potentiaali tunnistetaan Pohjois-Suomen kansallispuistojen läheisyydessä sekä Etelä-Suomessa Nuuksion ja Sipoonkorven kaltaisissa kohteissa. Myös tietyt virkistysmetsät, kuten Pukala Pirkanmaalla ja Korouoma Posiolla, on tunnistettu matkailullisesti arvokkaiksi alueiksi.