Metsähallitus ilmoittaa jatkavansa kurtturuusun torjuntatoimia tänä kesänä noin 450–600 kohteessa Pohjanmaan rannikolla ja saaristossa. Kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin kestävällä urakalla pyritään estämään haitallisen vieraslajin leviäminen ja turvaamaan saariston alkuperäistä luontoa.

Kurtturuusu on todettu haitalliseksi vieraslajiksi, joka voi viedä muiden kasvien elintilan ja köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta. Metsähallituksen mukaan ilman torjuntaa kasvi kykenisi laajenemaan tuhansien neliömetrien alueelle jo muutamassa vuodessa. Erityisen haastavia ovat kaukaiset saariston suojelualueet, joihin siemenet päätyvät lintujen ja veden välityksellä.

Vaikeakulkuisimmilla paikoilla Metsähallitus käyttää glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta, jota levitetään suoraan katkaistujen varsien kantopintoihin. Yhtiön mukaan menetelmä on saaristossa tehokkain, sillä se estää juuriston uusien versojen kasvun yhdellä käsittelykerralla. Torjunta-aineen kerrotaan hajoavan ympäristössä nopeasti, eikä sen katsota vaarantavan esimerkiksi alueiden marjasatoa.

Mekaanisia menetelmiä, kuten raivausta ja peittämistä, käytetään edelleen, mutta ne vaativat usein toistuvia käyntejä saman kasvukauden aikana. Saaristossa kokeillut kuumavesi- ja lämpökäsittelyt ovat osoittautuneet hankaliksi toteuttaa kivikkoisessa maastossa laitteiston koon ja painon vuoksi.

Tulevaisuudessa kurtturuusua saatetaan torjua myös biologisesti. Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa purppuranahakan käyttöä lajin nujertamisessa. Helsingin Melkössä käynnissä olevassa kokeessa selvitetään, kykeneekö kotimainen lahosieni estämään kurtturuusun kasvun, kun sitä levitetään vesi-itiöseoksena vasta katkaistuille kannoille.

Torjuntatyöhön on saatu tukea Helmi-elinympäristöohjelmasta. Metsähallitus muistuttaa, että vaikka se vastaa suojelualueiden hoidosta, on vieraslajien torjunta ensisijaisesti jokaisen maanomistajan vastuulla silloin, kun se katsotaan kohtuulliseksi.