Metsähallitus jatkaa tänä kesänä haitallisen vieraslajin kurtturuusun laajamittaista torjuntaa. Työt keskittyvät erityisesti Pohjanmaan rannikolle ja saaristoon, missä tavoitteena on poistaa kasvi 450–600 esiintymältä. Ilman torjuntatoimia lajin arvioidaan valtaavan tuhansia neliömetrejä uutta alaa pelkästään Pohjanmaalla muutaman vuoden kuluessa.

Kurtturuusu on saaristoluonnolle haitallinen, sillä se tukahduttaa muut kasvilajit ja vähentää monimuotoisuutta. Leviäminen tapahtuu tehokkaasti veden mukana liikkuvien kiulukoiden eli ruusunmarjojen sekä lintujen välityksellä. Metsähallituksen mukaan kurtturuusuesiintymiä on tiedossa valtion ja yksityisten suojelualueilla koko Suomen rannikolla noin 1 700 kappaletta.

Saariston vaikeasti saavutettavilla kohteilla tehokkain menetelmä on Metsähallituksen mukaan ollut kantojen käsittely glyfosaattipohjaisella torjunta-aineella. Menetelmässä pensaat raivataan mekaanisesti, minkä jälkeen torjunta-aine levitetään täsmällisesti vain katkaistuihin varsiin. Yhtiön mukaan menetelmä on osoittautunut luotettavaksi, sillä se estää uusien juurivesojen synnyn yhdellä käsittelykerralla.

Mekaaninen raivaus ilman torjunta-ainetta vaatii usein useita toistuvia käyntejä saman kasvukauden aikana, mikä on syrjäisillä saarilla käytännön syistä vaikeaa. Metsähallituksen mukaan täsmäkäsittelyssä käytetyt ainemäärät ovat niin pieniä, ettei niistä koidu riskiä esimerkiksi saaren marjasadolle tai ympäröivälle kasvillisuudelle.

Tulevaisuuden ratkaisuksi tutkitaan biologisten menetelmien käyttöä. Helsingin Melkin saarella kokeillaan tänä kesänä, voiko kurtturuusua torjua purppuranahakkasienellä. Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa sienen rihmastoa ruiskutetaan katkaistuille kantopinnoille. Tutkimus jatkuu vuoteen 2029 saakka, ja sen tarkoituksena on selvittää, soveltuuko luonnossa yleinen lahottajasieni vieraslajien torjuntaan.

Torjuntatyötä tehdään muun muassa Valassaarten luonnonsuojelualueella sekä useilla pikkusaarilla Maalahden ja Kristiinankaupungin välisellä saaristolla. Työ järjestetään Helmi-ympäristöohjelman tuella, ja siihen on saatu tarvittavat luvat yksityisiltä maanomistajilta ja viranomaisilta.