Metsähallitus on julkaissut suunnitelman, jonka mukaan valtion retkikohteiden palveluita aletaan kohdentaa aiempaa tarkemmin kävijämäärien ja kohteen luonteen mukaan. Jatkossa kaikkia palveluita ei tarjota kaikissa kansallispuistoissa tai retkeilyalueilla, vaan painopiste siirtyy merkittävimpiin luontomatkailukohteisiin.

Muutoksen taustalla on tarve sopeuttaa palveluverkosto käytettävissä oleviin resursseihin. Metsähallituksen mukaan nykyiset retkeilyrakenteet on luotu vuosikymmenten aikana, eivätkä ne kaikilta osin vastaa nykyisiä kävijämääriä. Resurssit ovat olleet jo pitkään riittämättömät suhteessa verkoston kokoon.

Nykyisen arvion mukaan Metsähallituksen hoitoon jää vähintään 153 retkikohdetta, joissa tapahtuu noin 90 prosenttia kaikista retkeilykäynneistä. Samaan aikaan laitos selvittää 65 muun kohteen tulevaisuutta. Muutokset toteutetaan vaiheittain vuodesta 2028 alkaen esimerkiksi huoltosopimusten uusimisen yhteydessä.

Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva kertoo tiedotteessa, että yhtiö neuvottelee kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa paikallisesti tärkeiden kohteiden ylläpidosta. Jos ylläpito päättyy, rakenteet on tarkoitus jättää maastoon elinkaarensa loppuun saakka, mikäli se on turvallisuuden ja luonnonsuojelun kannalta mahdollista.

Samalla julkaistu selvitys osoittaa, että eniten hyödyntämätöntä potentiaalia luontomatkailun kehittämiseen on Pohjois-Suomessa, erityisesti Lapin matkailukeskusten läheisyydessä. Etelä-Suomessa painottuu lähivirkistyskäyttö, jossa kärkisijoilla ovat Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot.

Metsähallituksen luontopalvelut säilyy jatkossakin Suomen suurimpana retkeilypalvelujen ylläpitäjänä. Palvelut rahoitetaan verovaroilla, ja niiden käyttö on jatkossakin maksutonta.