Metsähallituksen mukaan inventoinnit pohjautuvat Euroopan unionin biodiversiteettistrategian kansalliseen toteutukseen. Maastokausien 2024–2025 aikana toteutetuissa selvityksissä on paikannettu vanhoja ja luonnontilaisia metsiä valtion mailta saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolelta. Inventointien kustannukset, noin 3,35 miljoonaa euroa, on katettu Metsähallituksen tulorahoituksella.

Esityksen mukaan uusia luonnonsuojelualueita perustettaisiin noin 26 500 hehtaaria. Tästä alasta aiemmin talouskäytössä olleiden metsien osuus on noin 13 200 hehtaaria. Uusien suojelualueiden virallistaminen vaatii valtioneuvoston esityksen ja eduskunnan lopullisen päätöksen.

Pysyvien suojelualueiden lisäksi Metsähallitus aikoo turvata noin 18 200 hehtaaria muita kohteita. Tästä 10 600 hehtaaria on lahopuu- ja ikäkriteerit täyttäviä pieniä, alle 10 hehtaarin metsäalueita, jotka liitetään osaksi alue-ekologista verkostoa. Lisäksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle jää noin 7 600 hehtaaria muita luontokohteita, kuten aarniometsiä ja lähteikköjä.

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että suojeluesitykset painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä valtion maat sijaitsevat ja metsien hyödyntämishistoria on lyhyempi kuin etelässä. Etelä-Suomessa metsien monimuotoisuuden turvaaminen nojaa valtion maiden sijasta vahvemmin yksityisten maanomistajien vapaaehtoiseen suojeluun.

Suojelukokonaisuus täydentyy vielä myöhemmin, kun inventoinnit saamelaisten kotiseutualueella valmistuvat. Tätä koskevat päätökset on tarkoitus tehdä talvella 2026–2027. Inventoinneista käydään parhaillaan saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja valtion ja Saamelaiskäräjien välillä.