Matalan kynnyksen kohtaamiset auttavat nuoria ulos eristäytymisestä
Kymmenettuhannet suomalaisnuoret kamppailevat syrjäytymisen ja eristäytymisen kanssa. Nea Hyvärinen kertoo kokemuksestaan, jossa matalan kynnyksen sosiaalinen kontakti auttoi häntä palaamaan takaisin yhteiskuntaan pitkän kotiin eristäytymisen jälkeen.
Suomessa on arvioiden mukaan kymmeniätuhansia nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 niin kutsuttuja NEET-nuoria (Not in Education, Employment or Training) oli 15–29-vuotiaiden ikäryhmässä noin 50 000. Monilla heistä kynnys hakea apua tai osallistua palveluihin on korkea heikentyneiden voimavarojen vuoksi.
Nea Hyvärinen kertoo olleensa lähes vuoden ajan tilanteessa, jossa hän ei poistunut kotoaan. Hänen mukaansa paluu sosiaalisiin tilanteisiin alkoi matalan kynnyksen kohtaamispaikasta, jonne hänet houkutteli mahdollisuus maksuttomaan kahviin ja muiden ihmisten seuraan ilman suorituspaineita. Hyvärinen kertoo, että pienet ja arkiset asiat olivat ratkaisevassa roolissa syrjäytymiskierteen katkaisemisessa.
Syrjäytymisen ehkäisyyn keskittyvien asiantuntijoiden mukaan perinteiset viranomaispalvelut eivät aina tavoita niitä nuoria, joiden toimintakyky on alhaisin. Järjestöt ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat pyrkivät tarjoamaan ympäristön, jossa nuori voi vähitellen rakentaa luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskunnan tukeen. Hyvärisen mukaan pelkkä läsnäolo ja hyväksyntä riittivät aluksi herättämään halun muutokseen.
Hyvärisen kokemus korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Hän kuvailee, että eristäytyminen syveni ajan myötä, jolloin avun hakeminen itsenäisesti kävi lähes mahdottomaksi. Nykyisin Hyvärinen on mukana toiminnassa, jossa hän hyödyntää omia kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseksi.