Marjatta Hietala kuvaa muistelmissaan tutkijanaisen polkua ja kohtaamaansa vähättelyä
Yleisen historian emeritaprofessori Marjatta Hietala kuvaa uudessa muistelmateoksessaan nousuaan kansainvälisen tiedeyhteisön huipulle. Teos käsittelee Hietalan uran ohella tutkijanaisten kohtaamia rakenteellisia esteitä ja vähättelyä miesvaltaisella alalla.

Yleisen historian emeritaprofessori Marjatta Hietala on julkaissut muistelmateoksen Karjalaisella sinnikkyydellä. Teoksessa vuonna 1943 syntynyt Hietala käy läpi elämänvaiheitaan karjalaisten evakkojen tyttärestä kansainvälisesti arvostetuksi tutkijaksi. Gaudeamuksen julkaisema teos käsittelee Hietalan pitkää uraa muun muassa Helsingin, Joensuun ja Tampereen yliopistoissa.
Hietala kuvaa kirjassaan erityisesti niitä haasteita, joita hän kohtasi naisena historiallisesti miesvaltaisessa tiedeyhteisössä. Hän toimi urallaan muun muassa akatemiaprofessorina sekä historiantutkijoiden maailmanjärjestön CISH:n ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä vuosina 2010–2015.
Tiedotteen mukaan Hietala kertoo kohdanneensa urallaan vähättelyä ja epäoikeudenmukaista kohtelua erityisesti professuurihakujen yhteydessä. Hän kuvailee asiantuntija-arvioiden olleen toisinaan mielivaltaisia ja huomauttaa, että laaja-alaista tutkimustuotantoa on käytetty naishakijoita vastaan perustellen sitä tutkimusalan hajanaisuudella.
Muistelmissaan Hietala pohtii myös tasapainoilua tieteellisen uran ja perhe-elämän välillä. Hän toteaa tiedotteessa, että kansainvälinen verkostoituminen ja opetusyhteistyö ulkomailla, kuten Berliinissä, Lontoossa ja New Yorkissa, ovat olleet keskeinen osa hänen tutkijanidentiteettiään.
Teos tarjoaa samalla kuvauksen suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta sotavuosista nykypäivään. Hietalan tutkimusaiheet ovat kattaneet laajasti eri teemoja, kuten nationalismia, kaupungistumista ja rotuhygieniaa. Tiedotteen mukaan teos valottaa niitä henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita akateeminen eteneminen on vaatinut, kuten kritiikinsietokykyä ja joustavuutta.