Suomen CAP-suunnitelmaa eli Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toteutumista ohjaava seurantakomitea on hyväksynyt uusia muutosesityksiä toimitettavaksi Euroopan komissiolle. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ehdotusten tavoitteena on varmistaa EU-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen ja vastata maatalouden muuttuviin tarpeisiin rahoituskaudella 2023–2027.

Yksi keskeisistä muutoksista koskee erikoiskasvipalkkioita, joiden enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 6,8 miljoonalla eurolla. Palkkiokelpoisten kasvien listalle aiotaan lisätä kvinoa ja hirssi viljelykierron monipuolistamiseksi. Muutos rahoitetaan vähentämällä EU-tukea C-alueen sonneilta, mutta vastaava summa on tarkoitus kompensoida viljelijöille korottamalla pohjoista kansallista tukea.

Eläinten hyvinvointikorvauksiin esitetään merkittäviä tasokorotuksia. Suunnitelman mukaan 14 eri toimenpiteen tukea nostetaan vastaamaan yleistä kustannuskehitystä. Korotukset rahoitetaan eläinten hyvinvointisitoumuksista aiemmin käyttämättä jääneillä varoilla. Rahoitustarpeen arvioidaan olevan noin 74 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja nousevan 85 miljoonaan euroon vuonna 2027.

Maatalousinvestointien rahoitusta vahvistetaan siirtämällä varoja muista CAP-suunnitelman toimenpiteistä, joissa rahoitusta on jäänyt vapaaksi. Lisärahoitusta osoitetaan muun muassa kilpailukykyä tukeviin investointeihin, energiainvestointeihin sekä ympäristö- ja kestävän tuotannon kohteisiin. Myös eläinten hyvinvointia parantavia investointeja tuetaan aiempaa suuremmalla summalla.

Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa muutosesityksen komissiolle pian. Mikäli Euroopan komissio hyväksyy muutokset, ne tulevat voimaan vuoden 2027 tukihausta alkaen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on jo näyttänyt muutoksille vihreää valoa kesäkuussa pidetyssä kokouksessaan.