Maakuntaliitot vaativat itäisen Suomen väylähankkeille lisää painoarvoa
Itäisen Suomen maakuntaliitot arvostelevat Väyläviraston uutta investointiohjelmaa painotuksista, jotka jättävät elinkeinoelämän kuljetukset ja huoltovarmuuden liian vähälle huomiolle. Etelä-Karjalan liiton mukaan erityisesti Karjalan radan pullonkaulojen poistaminen on välttämätöntä vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Väylävirasto on pyytänyt maakuntien liitoilta lausuntoja väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta, joka kattaa vuodet 2026–2034. Ohjelma perustuu valtakunnalliseen Liikenne 12 -suunnitelmaan, ja sen tarkoituksena on linjata perusväylänpidon ja investointien painopisteet tulevalle kymmenvuotiskaudelle.
Etelä-Karjalan liitto on tarkastellut suunnitelmaa yhdessä neljän muun itäisen ja pohjoisen maakunnan liiton kanssa. Maakuntaliitot katsovat, että nykyinen ohjelmaluonnos painottaa liikaa taloudellisia raameja ja henkilöliikenteen määriä. Liittojen mukaan tämä asettaa itäisen Suomen elinkeinoelämän kuljetukset ja huoltovarmuuden toissijaiseen asemaan.
Erityiseksi huolenaiheeksi Etelä-Karjalan liitto nostaa Luumäki–Lappeenranta-rataosuuden jättämisen investointiohjelman ulkopuolelle. Liitto muistuttaa, että kyseessä on alueen ainoa Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon rataosuus. Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen toteaa tiedotteessa, että liikennejärjestelmän kehittämisessä tulisi huomioida nykyistä paremmin alueiden tasapuolinen saavutettavuus ja vientiteollisuuden tarpeet.
Maakuntien liitot esittävät Karjalan ja Savon ratojen kehittämistä laajoina kokonaisuuksina nykyisten pistemäisten hankkeiden sijaan. Tavoitteena on parantaa ratojen välityskykyä ja vähentää tavaraliikenteen häiriöherkkyyttä. Karjalan radan varrella sijaitsee merkittävä metsäteollisuuden keskittymä, jonka kilpailukyky tukeutuu toimintavarmoihin rautatiekuljetuksiin.
Rataverkon ohella lausunnossa korostetaan vähäliikenteisen tieverkon merkitystä. Maakuntien mukaan tiestön kunto on kriittinen tekijä metsä-, kaivannais- ja biotalouden kuljetuksille sekä yleiselle kokonaisturvallisuudelle. Liitot toivovat, että jatkovalmistelussa hyödynnetään myös EU:n tulevan rahoituskauden tarjoamat mahdollisuudet infrastruktuurin kehittämiseen.