Politiikka
Maakuntajohtajat vaativat vahvempaa roolia alueelliselle kasvupolitiikalle
Manner-Suomen maakuntajohtajat esittävät alueellisille liitoille vahvempaa roolia Suomen kasvupolitiikan johtamisessa. Maakuntien mukaan kasvuun tarvittavat toimet tulisi kytkeä tiiviimmin EU-rahoituksen valmisteluun ja alueellisiin vahvuuksiin.

Manner-Suomen 18 maakuntajohtajaa esittävät tuoreessa kannanotossaan, että maakuntien liitot ottaisivat nykyistä laajemman vastuun alueellisen kasvupolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta. Maakuntajohtajien mukaan kasvu syntyy paikallisesti, minkä vuoksi päätöksenteon tulisi olla aluelähtöistä ylhäältä päin ohjatun sijaan.
Maakuntien liitot ehdottavat tiiviimpää strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Nämä sopimukset halutaan kytkeä vuonna 2028 alkavaan Euroopan unionin ohjelmakauteen ja sen rahoitusmalleihin. Liittojen mukaan aluelähtöinen suunnittelu varmistaisi EU-rahoituksen vaikuttavuuden.
Maakuntajohtajat korostavat erityisesti EU:n uuden kilpailukykyrahaston merkitystä. Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan suoraan Brysselistä haettava rahoitus innovaatioihin ja teolliseen uudistumiseen on nousemassa merkittävästi. Maakuntien liitot katsovat, että tehokkaalla rahoituksen kotiuttamisella voitaisiin parantaa Suomen nettomaksuasemaa unionissa.
Toiminnan tehostamiseksi maakuntajohtajat esittävät, että valtio myöntäisi liitoille siemenrahoitusta kansainvälisen rahoituksen hakemiseen. Maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen arvioi, että kansalliset panostukset voisivat moninkertaistua kansainvälisen rahoituksen ja investointien muodossa.
Tiedotteen mukaan maakuntien liitot hallinnoivat jo nyt alueellista strategista suunnittelua ja maakuntakaavoitusta, jotka ovat edellytyksiä teollisille investoinneille. Esityksen tavoitteena on saattaa alueelliset ekosysteemit osaksi kansallista kasvupolitikkaa seuraavalla vaalikaudella.