Pohjois-Savon maakuntahallitus katsoo, ettei valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma huomioi riittävästi Itä-Suomen muuttunutta tilannetta. Maakuntahallitus muistuttaa, että Saimaan kanavan liikenteen keskeytyminen ja raaka-aineiden hankinnan siirtyminen kotimaahan ovat lisänneet painetta erityisesti Savon radalle ja valtatie 5:lle.

Yhtiön ja maakuntahallituksen mukaan Savon radan tavaraliikennemäärät ovat tällä hetkellä merkittävästi suurempia kuin muilla Suomen etelä-pohjoissuuntaisilla radoilla. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Vesa Linnanmäki korostaa, että väylien merkitystä tulisi arvioida pelkkien liikennemäärien sijaan kuljetettujen tonnimäärien perusteella, sillä alueen reiteillä on kriittinen merkitys teollisuuden viennille ja huoltovarmuudelle.

Maakuntahallitus vaatii Väylävirastolta panostuksia Savon ja Karjalan ratojen sähköistämiseen sekä valtatie 5:n kehittämiseen. Tavoitteena on saattaa valtatie 5 koko Pohjois-Savon alueella pääväyläasetuksen mukaiseen kuntoon, mikä tarkoittaisi nopeusrajoitusten nostamista ja ohituskaistojen rakentamista. Lisäksi vaatimuslistalla on valtatie 9:n kehittämisen nopeuttaminen erityisesti Kuopion ja Joensuun välillä.

Tiedotteessa arvostellaan myös perusväylänpidon rahoitustasoa, jonka katsotaan johtavan väyläverkon korjausvelan kasvuun kuuteen miljardiin euroon suunnittelukauden loppuun mennessä. Maakuntahallitus vaatii rahoituskorotuksia jo hallituksen tulevasta budjettiriihestä alkaen. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi asetetaan niin kutsutun Viitoskäytävän nostaminen osaksi Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tuula Väätäinen toteaa, että Itä-Suomen yhteydet ovat aiempaa tärkeämpiä Euroopan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Tästä syystä vaikuttamistyö eurooppalaisiin liikenneverkkoihin on maakuntahallituksen mukaan aloitettava välittömästi.