Luontopohjaiset menetelmät vahvistavat kasvinterveyttä ja huoltovarmuutta
Luontopohjaiset ratkaisut voivat merkittävästi parantaa maatalouden kestävyyttä ja vähentää kemikaalien tarvetta, selviää Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n yhteisestä selvityksestä. Menetelmien laajemman käyttöönoton esteenä ovat kuitenkin puutteellinen tutkimustieto pohjoisista oloista sekä EU-sääntelyn kankeus.
Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hillitä kasvitauteja, vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja parantaa kotimaisen ruoantuotannon huoltovarmuutta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreen synteesiraportin mukaan nämä menetelmät tarjoavat kustannustehokkaita keinoja tukea kasvien terveyttä pohjoisissa viljelyoloissa.
Raportin mukaan luontopohjaiset ratkaisut, kuten mikrobipohjaiset valmisteet ja viljelytekniset toimet, edistävät EU:n tavoitetta puolittaa kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä. Samalla ne vähentävät riippuvuutta ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista.
Tutkimuksessa toteutettujen sidosryhmäkyselyjen perusteella monet menetelmät, kuten viljelykierto ja kevennetty maanmuokkaus, ovat jo laajasti käytössä suomalaisilla tiloilla. Vaikka puolet viljelijöistä on kiinnostunut uusista mikrobipohjaisista biostimulanteista ja suojeluaineista, niitä hyödyntää tällä hetkellä vain noin kymmenesosa vastaajista.
Käytön yleistymistä hidastavat erityisesti tiedonpuute ja monimutkainen sääntely. VTT:n erikoistutkija Tuija Sarlinin mukaan tarvitaan lisää Suomen olosuhteisiin räätälöityä tutkimusta ja käytännön suosituksia. Lisäksi EU-lainsäädännön yhdenmukaistaminen voisi helpottaa uusien tuotteiden pääsyä markkinoille.
Tutkijat korostavat, että kasvinterveyden perusta on maaperän pitkäjänteinen hoito. Monipuolinen viljelykierto ja taudinkestävien lajikkeiden käyttö muodostavat pohjan, jota täydennetään biologisilla kasvinsuojeluaineilla. Synteesiraportti valmistui osana laajempaa NaBaSolu-hanketta.