Maanomistajien kiinnostus luonnonarvokauppaa kohtaan on kasvamassa, vaikka markkina on vasta muodostumassa. MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari arvioi, että kaupankäyntiä hidastavat tällä hetkellä erityisesti pitkät sitoumusajat, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus tulevasta kehityksestä.

Luonnonarvokaupassa maanomistaja tuottaa luonnon monimuotoisuutta lisääviä arvoja ja saa niistä korvauksen yritykseltä tai yhteisöltä. Kyse ei ole maapohjan myynnistä, vaan alueella ylläpidettävistä luontoarvoista. Siitarin mukaan nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa tyypillisesti 30 vuoden aikana syntyvistä luontoarvoista, mutta alueelle asetetaan pysyvä heikentämiskielto.

Pysyvä heikentämiskielto herättää tiedotteen mukaan huolta maanomistajissa, sillä velvoitteet siirtyvät rasitteena myös mahdollisille seuraaville omistajille. Lisäksi luonnonarvokaupan verotuskohtelu on vielä osittain avoinna. Verohallinnon odotetaan antavan tarkempia ohjeita kaupankäynnin verotuksesta lähikuukausina.

Uuden markkinan hintataso hakee vielä muotoaan, sillä vakiintunutta markkinahintaa ei ole olemassa. Hinnoittelu perustuukin tällä hetkellä ostajan ja myyjän välisiin sopimuksiin. Hinnoissa huomioidaan usein esimerkiksi tulonmenetykset, joita aiheutuu alueen poistumisesta metsätalouskäytöstä.

Käytännön esimerkkejä luonnonarvokaupasta on jo kertynyt pilottihankkeiden kautta. Pohjois-Karjalassa osuuskauppa on ostanut ennallistetun suon luontoarvoja kohteesta, joka oli metsätaloudellisesti vähätuottoinen. MTK on avannut luontoarvot.fi-palvelun, jossa maanomistajat voivat tarjota kohteita markkinoille. tiedotteen mukaan metsänhoitoyhdistykset vastaavat usein kohteiden valmistelusta ja asiantuntija-avusta.