Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ja Kemianteollisuus ry järjestivät SuomiAreenassa keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin korkeakoulutuksen merkitystä puolustusalan ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Tilaisuudessa arvioitiin kesäkuussa julkaistua opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota vuoteen 2040.

Ministeriön vision tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 60 prosenttiin ikäluokasta ja turvata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ennakoitavuus. Loimun yhteiskuntasuhdepäällikkö Aaro Riitakorpi huomautti tilaisuudessa, että Suomi on jäänyt korkeakoulutusmäärissä jälkeen muista OECD-maista, mikä voi vaikuttaa talouskasvun lisäksi huoltovarmuuteen.

Puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden tarve luonnontieteelliselle osaamiselle korostui asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Keskusteluun osallistuivat muun muassa Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja Ville Kuparinen ja kansanedustaja Maaret Castrén. Riitakorven mukaan koulutusmäärien kasvattaminen on välttämätöntä, mutta se ei saa heikentää opetuksen laatua.

Osana turvallisuuspoliittista keskustelua Loimu ehdottaa, että osa puolustusmäärärahojen kasvusta tulisi ohjata suoraan tutkimukseen. Liiton mukaan useat muut maat hyödyntävät tätä mallia vahvistaakseen strategista osaamistaan ja teknologista kehitystään.

Tiedotteen mukaan luonnontieteellistä osaamista tarvitaan nykyisessä maailmantilanteessa laajasti sekä Puolustusvoimien palveluksessa että muissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä tehtävissä. Tutkitun tiedon merkityksen katsotaan korostuvan epävarmoina aikoina, jolloin puolustukseen liittyvän teollisuuden rooli kasvaa.