Talous

Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta nousi historialliseen huippuun

Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on noussut ennätyskorkealle tasolle, selviää tuoreesta Kansallisesta logistiikkaselvityksestä. Samaan aikaan poliittinen epävakaus ja työvoimapula ovat nousseet alan keskeisiksi riskitekijöiksi.

Uutismaa··Turku
Logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta nousi historialliseen huippuun
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Turun yliopiston toteuttaman Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus teollisuuden ja kaupan liikevaihdosta nousi vuonna 2025 keskimäärin 14,4 prosenttiin. Kyseessä on korkein lukema selvityksen 20-vuotisen mittaushistorian aikana. Edellisessä tarkastelussa vuonna 2023 vastaava luku oli 13,8 prosenttia.

Vaikka kustannusten suhteellinen osuus kasvoi, euromääräisesti logistiikkakustannukset laskivat noin 31,3 miljardiin euroon. Tämä vastaa tiedotteen mukaan runsaasti yli 11 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n mukaan kustannuskehitys heijastaa toimintaympäristön epävarmuutta.

Toimitusketjujen riskit painottuvat selvityksessä aiempaa enemmän poliittiseen epävakauteen, sääntelyn muutoksiin ja kysynnän vaihteluihin. Poliittinen epävakaus on noussut selvityksessä kolmanneksi merkittävämmäksi riskiksi, kun se vielä vuonna 2012 oli sijalla yksitoista. SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa tiedotteessa, että perinteisten logistiikkahäiriöiden rinnalle on noussut uudenlaisia globaaleja haasteita.

Selvitys nostaa esiin myös huolen tieverkon kunnosta ja ammattityövoiman saatavuudesta. Tieverkon tekninen kunto saa vastaajilta arvosanan 2,66 viiden pisteen asteikolla, ja erityisesti alemman tieverkon tila herättää huolta. Lisäksi lähes kolmannes vastaajista raportoi osaavan henkilöstön puutteen aiheuttaneen merkittävää haittaa liiketoiminnalle, mikä vaikeuttaa kuljetusyritysten kasvua ja investointeja.

Toisaalta kotimaan kuljetusjärjestelmän toimivuutta ja aikataulujen luotettavuutta pidetään edelleen Suomen vahvuuksina. Logistiikkayritysten kyky selviytyä häiriöistä eli resilienssi on muodostunut keskeiseksi kilpailutekijäksi. Selvityksen mukaan suuret yritykset luottavat omiin valmiuksiinsa, kun taas pienten yritysten vahvuutena on kyky reagoida muutoksiin nopeasti.

Kansallinen logistiikkaselvitys 2025 on osa Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelmaa. Turun yliopisto on vastannut selvityksen tekemisestä vuodesta 2006 lähtien. Muuttuneen riskitilanteen vuoksi SKAL korostaa tarvetta pitkäjänteiselle päätöksenteolle ja ennakoitavalle sääntelylle logistisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.