Ympäristö

Lintujen pesintäajan hakkuurajoitukset pitivät metsissä hyvin

Suomen metsäkeskuksen mukaan kesäkuun alussa voimaan tulleita lintujen pesintäajan hakkuurajoituksia on noudatettu metsissä hyvin. Viranomaisen tietoon on tullut vain yksittäisiä epäilyjä mahdollisista rikkomuksista huolimatta laajasta rajoitusalueesta.

Uutismaa·
Lintujen pesintäajan hakkuurajoitukset pitivät metsissä hyvin
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Kesäkuun alussa voimaan astuneet uudet hakkuurajoitukset on otettu metsäalalla huomioon suunnitellusti. Suomen metsäkeskuksen mukaan pesintäajan hakkuista on tehty vain muutamia ilmiantoja tai omavalvontailmoituksia. Tällä hetkellä viranomaisten käsittelyssä on yksi epäily metsälakirikkomuksesta.

Metsäkeskukselle on tullut kesäkuun alusta lähtien kaikkiaan lähes 28 000 metsänkäyttöilmoitusta. Näistä noin 10 000 koski alueita, jotka sijaitsivat lintujen pesintäalueiden läheisyydessä. Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Metsäkeskuksesta toteaa, että epäiltyjen rikkomusten määrä on erittäin pieni suhteessa hakkuurajoitusten alaiseen pinta-alaan.

Lintujen pesintäaikainen hakkuukielto koskee Suomessa noin 2,5 miljoonan hehtaarin aluetta. Rajoitukset kattavat vähintään puolen hehtaarin kokoiset rehevät lehtipuuvaltaiset metsät, korvet ja rantametsät. Kiellon tarkoituksena on turvata luonnonvaraisten lintujen pesintärauhanaikana, jolloin poikueet ovat haavoittuvimmillaan.

Metsäkeskus valvoo säännösten noudattamista metsänkäyttöilmoitusten, kaukokartoitusaineistojen ja maastotarkastusten avulla. Jos suunniteltu hakkuu kohdistuu pesinnälle tärkeään kohteeseen, viranomainen lähettää tiedon rajoituksista metsänomistajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. Valvontaa suoritetaan myös jälkikäteen satelliittikuvien avulla.

Kesäkuussa voimaan tulleet lakimuutokset velvoittavat metsänomistajia ja toimijoita arvioimaan alueen linnustoa ja suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä toimia ennen töiden aloitusta. Lisäksi pesintäaikaisissa hakkuissa on säästettävä suuret haavat sekä pysty- ja kolopuut, jotka toimivat lintujen pesäpaikkoina. Korhosen mukaan ensimmäisen rajoituskauden kokemuksia hyödynnetään toimintamallien kehittämisessä ensi kevättä varten.