Urheilu

Liikuntaneuvosto selvitti Garden Helsinki -hankkeen rahoituksen vaiheita

Valtion liikuntaneuvosto on selvittänyt Garden Helsinki -areenahankkeen valmisteluvaiheita ja valtionavustusten perusteita. Hankkeen valtakunnallinen merkitys on vahvistettu neuvostossa joulukuussa 2023, ja sen on arvioitu vaikuttavan valtion liikuntabudjettiin 35 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Uutismaa··Pääkaupunkiseutu
Liikuntaneuvosto selvitti Garden Helsinki -hankkeen rahoituksen vaiheita
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Valtion liikuntaneuvosto kävi kokouksessaan 3. elokuuta läpi Garden Helsinki -hankkeen valtionavustusprosessin vaiheita. Aihe on noussut esiin julkisessa keskustelussa hankkeen rahoituksen ja valtakunnallisen merkityksen vuoksi. Neuvosto painottaa, etteivät hankkeen toimijat ole esitelleet suunnitelmia suoraan liikuntaneuvostolle, vaan käsittely on perustunut opetus- ja kulttuuriministeriön esityksiin.

Liikuntaneuvosto puolsi Garden Helsingin statusta valtakunnallisesti merkittävänä rakentamishankkeena ensimmäisen kerran joulukuussa 2023. Aiemmin marraskuussa 2022 neuvosto oli lykännyt päätöstä odottaakseen Helsingin areenatilanteen selkiytymistä, vaikka se totesikin tuolloin tarpeen uudelle tapahtuma-areenalle pääkaupunkiseudulla. Neuvoston linjauksen mukaan kerran myönnetty puolto pysyy voimassa, jos hankkeen sisältö ei olennaisesti muutu.

Talousarviota koskevissa lausunnoissaan liikuntaneuvosto on huomioinut hankkeen vaikutukset valtiontalouteen. Vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmassa liikuntatoimen määrärahoihin esitetty 12 miljoonan euron lisäys selittyy osin Garden Helsingin investointiavustuksella. Tiedotteen mukaan hankkeen vuotuinen vaikutus on 8,75 miljoonaa euroa, mikä nousee koko kehyskauden aikana 35 miljoonaan euroon.

Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida hankkeiden merkitystä kansalliselle liikuntakulttuurille ja huippu-urheilun olosuhteille. Vaikka neuvosto antaa lausuntoja rahoitussuunnitelmista, varsinaiset avustuspäätökset tehdään erillisten hakemusten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö luopui aiemmin käytössä olleesta nelivuotisesta rahoitussuunnitelmakäytännöstä vuoden 2025 alusta alkaen.