Muut
Liikenneyhteydet ja digipalvelut jarruttavat maaseutumatkailun kasvua
Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan maaseutumatkailun suosio on vakiintunut Suomessa, mutta puutteellinen julkinen liikenne ja vaikeasti löydettävä tieto haittaavat alan kehitystä. Tutkimus osoittaa, että valtaosa matkailijoista on pakotettu käyttämään omaa autoa kohteiden saavuttamiseksi.

Uuden seurantatutkimuksen mukaan maaseutumatkailun asiakastyytyväisyys on Suomessa erittäin korkealla tasolla, mutta alan kasvua rajoittavat puutteelliset liikenneyhteydet ja digitaalisen tiedon sirpaleisuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) lehtori Rositsa Röntysen analysoiman tutkimuksen mukaan yli 98 prosenttia matkailijoista on tyytyväisiä kokemuksiinsa.
Merkittävin este kasvulle on julkisen liikenteen puute, minkä vuoksi yli 80 prosenttia matkailijoista joutuu käyttämään kohteisiin pääsemiseksi omaa autoa. Tutkimuksen mukaan tämä jättää autottomat kuluttajat, nuoret ja kansainväliset matkailijat palveluiden ulkopuolelle. Tiedotteen mukaan kyse ei ole matkailijoiden mukavuudenhalusta, vaan vaihtoehtoisten kulkumuotojen puuttumisesta.
Toisena haasteena nousee esiin digitaalinen löydettävyys. Kuluttajien on usein vaikea selvittää verkosta, mitkä kohteet tai ravintolat ovat avoinna varsinaisen kesäsesongin ulkopuolella. Monet yritykset lopettavat sesongin elokuun alussa, vaikka kysyntää riittäisi tutkimuksen mukaan pitkälle syksyyn. Erityisesti 55–70-vuotiaat seniorimatkailijat ovat halukkaita matkustamaan perinteisten lomakausien ulkopuolella.
Maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheisyys, hiljaisuus ja paikallisuus. Suosituimpia aktiviteetteja ovat saunominen, patikointi ja uinti. Majoitusmuodoista mökkeily säilyttää asemansa, sillä lähes kaksi kolmasosaa matkailijoista majoittuu joko omassa tai vuokramökissä.
Rural Finland Tourism Hub -hankkeen projektipäällikkö Saila Valkeaniemi korostaa tiedotteessa, että tyytyväisyydestä huolimatta ala tarvitsee strategista yhteistyötä. Hänen mukaansa kilpailuetu syntyy luotettavuudesta ja laadukkaista peruspalveluista suurten investointien sijaan. Kehitettävää on erityisesti esteettömyydessä ja erityisruokavalioiden huomioimisessa.
Vuosina 2024–2025 toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä yli 2 000 kuluttajaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.