Väyläviraston tuoreen raportin mukaan liikenneväylien korjausvelka oli vuoden 2025 lopussa noin 4,3 miljardia euroa. Velka kasvoi vuoden aikana 103 miljoonalla eurolla. Hallituksen myöntämä noin 200 miljoonan euron lisärahoitus hidasti kasvua, mutta kuluvalle vuodelle varattu 118 miljoonan euron lisäpanostus ei riitä pysäyttämään velkaantumista.

Korjausvelasta suurin osa kohdistuu tieverkkoon, jonka osuus on noin 2,6 miljardia euroa eli lähes 62 prosenttia kokonaissummasta. Rataverkon osuus on 1,6 miljardia euroa ja vesiväylien 29 miljoonaa euroa. Noin 80 prosenttia korjaustarpeesta liittyy teiden ja ratojen linjaosuuksiin, mutta myös sillat, tunnelit ja radanpidon laitteet muodostavat merkittäviä eriä.

Väylävirasto ennustaa korjausvelan kasvun kiihtyvän lähivuosina, kun liikenneväylien hoidon rahoitustaso laskee. Ennusteen mukaan velka nousee 4,6 miljardiin euroon vuoden 2026 loppuun mennessä. Erityisesti tieverkon kunnon arvioidaan heikkenevän, ja tieverkon osuuden ennustetaan kasvavan lähes 200 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden aikana.

Väyläomaisuuden hallinnan asiantuntija Susanna Suomela Väylävirastosta toteaa tiedotteessa, että kokonaisvelka voi nousta 5,5 miljardiin euroon vuoden 2029 loppuun mennessä. Arvio perustuu nykyisiin ennusteisiin niukkenevasta rahoituksesta ja väyläomaisuuden kunnon kehityksestä.

Väyläviraston mukaan korjausvelan täydellinen poistaminen ei ole tavoitteena tai taloudellisesti järkevää. Virasto katsoo, että on kustannustehokkaampaa jaksottaa korjauksia ja antaa osan rakenteista kulua, jotta niistä voidaan muodostaa laajempia urakkakokonaisuuksia. Suomelan mukaan kaiken infrastruktuurin pitäminen jatkuvasti täydellisessä kunnossa vaatisi kohtuuttomia investointeja.

Korjausvelalla tarkoitetaan niiden valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia, jotka ovat huonossa kunnossa. Velan kehitystä on seurattu vuosittain vuodesta 2015 lähtien, ja suunta on ollut lähes koko ajan nouseva.