Lihavuuden hoidon aloittaminen viivästyy Suomessa keskimäärin neljällä vuodella
Suomalaiset odottavat keskimäärin yli neljä vuotta ennen kuin hakevat lääketieteellistä apua lihavuuden hoitoon, selviää Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Kynnys avun hakemiseen on korkea erityisesti koetun syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteiden vuoksi.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat keskimäärin 4,4 vuotta ennen kuin he ottavat lihavuuden hoidon puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tulokset osoittavat, että kynnys avun hakemiseen on korkea, vaikka suurin osa vastaajista kokee ylipainon vaikuttavan merkittävästi heidän elämänlaatuunsa.
Tutkimuksessa selvitettiin syitä hoidon viivästymiseen. Yleisimmiksi esteiksi nousivat kokemus siitä, että painonhallinta on yksilön oma vastuu, sekä epäonnistumisen tunne aiemmissa laihdutusyrityksissä. Noin puolet vastaajista ilmoitti yrittäneensä pudottaa painoa useita kertoja ilman pysyviä tuloksia ennen ammattilaisen puoleen kääntymistä.
Terveydenhuollon rooli keskustelun avaajana on tutkimuksen mukaan keskeinen, mutta se toteutuu harvoin. Vastaajista vain pieni osa kertoi lääkärin tai hoitajan aloittaneen keskustelun painosta muun käynnin yhteydessä. Tiedotteen mukaan moni kokee painoon liittyvät aiheet leimaaviksi, mikä vaikeuttaa asian esille ottamista vastaanotolla.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus lääkeyhtiö Novo Nordiskin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista aikuista, joiden painoindeksi oli vähintään 30. Tulokset heijastavat laajempaa yhteiskunnallista haastetta, jossa lihavuus nähdään usein tahdonvoimakysymyksenä lääketieteellisen hoidon tarpeessa olevan sairauden sijaan.