Lasten jazzkokemus syntyy aistien kautta teoreettisen osaamisen sijaan
Lasten kokemus jazzmusiikista painottuu fyysisiin aisteihin ja mielikuviin perinteisen musiikinteorian sijaan. Asiantuntijoiden mukaan lapsille musiikki on kokonaisvaltainen kokemus, joka tuntuu kehossa ja näkyy mielikuvina.

Musiikkikasvatuksen asiantuntijoiden mukaan lapset lähestyvät jazzin kaltaisia monimutkaisia musiikin tyylilajeja ensisijaisesti aistihavaintojen kautta. Teoreettisten rakenteiden, kuten tahtilajien tai sointukiertoja, sijaan lapsen kokemus muodostuu fysiologisista tuntemuksista ja visuaalisista mielikuvista.
Lapsille järjestettävissä jazztapahtumissa on havaittu, että yleisö reagoi rytmiin ja äänenvoimakkuuteen koko kehollaan. Musiikki voi aiheuttaa tuntemuksia esimerkiksi hiuspohjassa tai ilmetä väreinä ja muotoina suljettujen silmien takana. Tämä kehollinen kokeminen on ensisijaista ennen kuin kielellinen tai musiikinteoreettinen analyysi astuu kuvaan.
Kasvattajat korostavat, että jazzin improvisaatio ja vapaamuotoisuus sopivat hyvin lapsen luontaiseen tapaan tutkia maailmaa. Kun perinteiset genre-odotukset puuttuvat, kynnys kokeellisen musiikin kuuntelemiseen on matalampi kuin aikuisilla. Tutkijoiden mukaan tällaisten kokemusten tarjoaminen varhaisessa vaiheessa voi tukea lapsen luovuutta ja kykyä ymmärtää abstrakteja taidemuotoja.
Hankkeen tavoitteena on madaltaa kynnystä tuoda vaikeana pidettyjä musiikkityylejä osaksi lasten arkipäivää. Samalla pyritään muuttamaan käsitystä siitä, että jazz vaatisi kuulijaltaan erityistä asiantuntemusta tai musiikillista koulutusta.