Talous
Lapsilisien ostovoimasta on kadonnut kolmannes 2000-luvulla
Lapsilisien ostovoima on heikentynyt merkittävästi 2000-luvun aikana, selviää Kelan tuoreesta analyysista. Etuuden arvo on jäänyt jälkeen yleisestä hintakehityksestä, koska lapsilisää ei ole sidottu indeksiin.

Kelan julkaiseman analyysin mukaan lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi, koska etuutta ei ole sidottu kuluttajahintojen kehitystä seuraavaan indeksiin. Mikäli lapsilisiä olisi tarkistettu kansaneläkeindeksin mukaisesti vuodesta 2000 alkaen, etuuden taso olisi vuonna 2025 noin puolitoistakertainen nykyiseen verrattuna.
Lapsilisän ostovoima on heikentynyt 2000-luvulla erityisesti siksi, että nimellismääriin on tehty vain harvoin korotuksia, ja joinakin vuosina määriä on jopa leikattu. Tiedotteen mukaan pelkästään yleinen hintatason nousu on nakertanut etuuden arvoa siten, että sen ostovoimasta on kadonnut noin kolmannes vuosituhannen vaihteeseen verrattuna.
Vaikka hallitus on tehnyt kohdennettuja korotuksia esimerkiksi monilapsisten perheiden lapsilisiin ja alle kolmevuotiaiden lisään, yleinen kehitys on jäänyt jälkeen inflaatiosta. Analyysissa huomautetaan, että lapsilisä on poikkeuksellinen etuus suomalaisessa sosiaaliturvassa sen indeksisidonnaisuuden puuttumisen vuoksi.
Erot toteutuneen kehityksen ja mahdollisesti indeksisidonnaisen tason välillä ovat kasvaneet etenkin viime vuosina kiihtyneen inflaation seurauksena. Kelan mukaan lapsilisien ostovoiman kehitys vaikuttaa suoraan lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin ja siten lapsiköyhyyden riskiin Suomessa.