Lauha ja vähäluminen sää johti siihen, ettei pesintään soveltuvia luonnonkinoksia muodostunut Saimaalla käytännössä lainkaan. Metsähallituksen tiedotteen mukaan lämmin kevät sulatti lumet ja jäät poikkeuksellisen aikaisin, minkä vuoksi myös pesälaskennat jouduttiin tekemään jo maaliskuun lopussa. Vertailun vuoksi vielä 2000-luvun vaihteessa laskennat tehtiin tavallisesti huhtikuun lopulla.

Pesälaskennoissa havaittiin tänä vuonna 101 syntynyttä kuuttia. Näistä 12 yksilön tiedetään kuolleen, mutta Metsähallituksen mukaan todellinen poikaskuolleisuus on todennäköisesti suurempi. Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttilan mukaan osa kuuteista on syntynyt avojäälle tai menettänyt pesäsuojan varhain, mikä altistaa ne erityisesti ketun saalistukselle.

Ihmisen tekemät apukinokset ja keinopesät osoittautuivat tänä vuonna kriittisiksi lajin selviytymiselle. Vapaaehtoiset kolasivat talvella yli 400 apukinosta, ja Saimaalle asennettiin lisäksi 47 keinopesää. Noin 90 prosenttia kuuteista joko syntyi näihin suojiin tai käytti niitä makuupaikkoinaan. Ilman näitä apurakenteita kuolleisuuden arvioidaan olleen huomattavasti suurempaa.

Heikot pesimäolosuhteet vaikuttavat norppiin myös pitkäaikaisesti. Tiedotteen mukaan heikon suojan vuoksi kuutit jäävät vieroitusvaiheessa usein pienikokoisemmiksi. Tämä lisää riskiä menehtyä kalanpyydyksiin ensimmäisen elinvuoden aikana. Saimaannorpan kanta-arvio valmistuu kokonaisuudessaan myöhemmin ensi syksynä.

Laskentaolosuhteet olivat haastavat, sillä monet rannat olivat Etelä-Saimaalla ehtineet sulaa jo maaliskuussa. Tämän vuoksi osa tuloksista on muuta aluetta epävarmempia. Metsähallitus toteaa raportissaan, että lumipeitteen väheneminen ja talvien lyheneminen ovat suora seuraus ilmastonmuutoksesta, joka muodostaa vakavan uhan saimaannorpan säilymiselle.