LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan asunnonomistajien odotukset kotinsa arvonkehityksestä ovat laskeneet. Kyselyyn vastanneista omistusasujista 31 prosenttia arvioi asuntonsa arvon olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä matalampi. Saman verran vastaajia uskoo arvon pysyvän ennallaan, ja vain 26 prosenttia odottaa arvonnousua.

Näkemykset jakautuvat jyrkästi tulotason ja asuinpaikan mukaan. Pienituloisissa, 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa yli puolet ennakoi asuntonsa arvon laskevan. Sen sijaan yli 85 000 euroa ansaitsevista vain noin joka kuudes odottaa arvon alenemista. Alueelliset erot ovat suuria, sillä pääkaupunkiseudulla yli puolet uskoo arvonnousuun, kun taas maaseudulla luku on vain seitsemän prosenttia.

Kiinteistösijoituksista vastaava salkunhoitaja Antti Lahtinen Seligson & Co Rahastoyhtiöstä toteaa tiedotteessa, että parempituloiset omistavat useammin asuntoja kasvukeskuksissa, joissa kysyntä säilyy. Hänen mukaansa viime vuodet ovat muistuttaneet asunnonomistajia siitä, että oma koti on varallisuuserä, jonka arvo voi myös laskea.

Myös nuorten aikuisten suhtautuminen on muuttunut. 25–34-vuotiaista asunnonomistajista 38 prosenttia uskoo asuntonsa arvon laskevan viiden vuoden sisällä. Tilastojen mukaan tämän ikäryhmän asunnon omistaminen on vähentynyt samalla, kun muiden sijoitusmuotojen suosio on kasvanut. Lahtisen mukaan nuorten varovaisuus kertoo siitä, ettei oma asunto ole enää itsestään selvä vaurastumisen väylä.

Markkinatilanne näkyy myös asumisväljyydessä. Tilastokeskuksen mukaan ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kääntynyt kasvuun vuoden 2022 jälkeen. Tiedotteen mukaan asunnon vaihtamisen vaikeutuminen pitää ihmisiä pidempään asunnoissa, jotka eivät enää vastaa heidän elämäntilannettaan.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian huhti–toukokuussa 2024. Siihen vastasi yhteensä 1 028 henkilöä, joista asunnon arvonkehitystä koskevaan osioon vastasi 726 omistusasujaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa koko maassa keskimäärin 4,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.