Kysely: Suomalaiset suosivat menoleikkauksia ja työn lisäämistä velan taitossa
Suomalaiset etsisivät ratkaisuja valtion velkaantumiseen ensisijaisesti julkisten menojen leikkauksista, työllisyyden parantamisesta ja veronkorotuksista, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselytutkimuksesta. Kaikkien perinteisten talouden sopeutuskeinojen kannatus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana.
LähiTapiolan toteuttaman Arjen katsaus -kyselyn mukaan suomalaisten valmius erilaisiin talouden sopeutustoimiin on kasvanut selvästi vuodesta 2020. Suosituimmaksi keinoksi julkisen velan taittamiseen nousivat menoleikkaukset, joita kannattaa 35 prosenttia vastaajista. Työn määrän lisäämistä kannatti 32 prosenttia ja veronkorotuksia 28 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Palkkamaltin eli pienempien palkankorotusten hyväksymisen kannatus on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Nyt joka viides vastaaja (19 %) nimeää sen yhdeksi keinoksi tasapainottaa taloutta, kun vuonna 2020 osuus oli 10 prosenttia. Samoin työurien pidentäminen esimerkiksi eläkeikää nostamalla saa kannatusta 19 prosentilta vastaajista.
LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaron mukaan menoleikkauksia painotetaan kyselyssä hieman enemmän kuin veronkorotuksia, mikä on linjassa kansainvälisten kokemusten kanssa. Nummiaro huomauttaa tiedotteessa, että työllisyyden lisääminen vahvistaisi taloutta kahdesta suunnasta kasvattamalla verotuloja ja pienentämällä sosiaalimenoja.
Poliittinen kanta jakaa vastaajien näkemyksiä erityisesti leikkausten ja verojen välillä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista yli 60 prosenttia suosii menoleikkauksia, kun taas vasemmistoliiton kannattajista 62 prosenttia ja vihreiden kannattajista 51 prosenttia kannattaa veronkorotuksia. Keskustan kannattajien vastaukset jakautuvat tasaisimmin eri keinojen välille.
Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista poikkeuksellisiin keinoihin. Valtion velkajärjestelyä kannattaa 16 prosenttia vastaajista ja eurosta eroamista 10 prosenttia. Nummiaron mukaan näihin vaihtoehtoihin liittyy huomattavia riskejä, eivätkä ne poistaisi tarvetta talouden perusrakenteiden korjaamiselle.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi toukokuussa 1 028 henkilöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde on nousemassa lähes 98 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.