Kysely: Suomalaiset suosivat hallinnon tehostamista kuntien säästökeinona
Suomalaiset suosivat hallinnon tehostamista ja tilojen yhteiskäyttöä kuntatalouden vahvistamisessa, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta. Kuntaliitokset ja palveluista leikkaaminen saavat sen sijaan kansalaisten laajan vastustuksen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö etsisi säästöjä kuntien tilojen käytön tehostamisesta ja hallinnollisesta yhteistyöstä. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa kunnan toimintojen ja palveluiden keskittämistä samoihin rakennuksiin.
Lähes yhtä moni, 78 prosenttia vastaajista, näkee yhteistyön naapurikuntien kanssa hyvänä keinona tehostaa palveluita ja hallintoa. Lisäksi 73 prosenttia kannattaa yhteisiä hankintoja, kuten laitteiden ja tietojärjestelmien ostamista yhdessä muiden kuntien kanssa. Myös kiinteistöjen myynti tai vuokraus yrityksille ja yhdistyksille saa kannatusta 60 prosentilta vastaajista.
Tiukimmin suomalaiset suhtautuvat kuntaliitoksiin ja palveluiden karsimiseen. Tutkimuksen mukaan 67 prosenttia vastustaa kotikuntansa liittämistä naapurikuntaan talouden tasapainottamiseksi. Palveluiden karsimista vastustaa 63 prosenttia, ja vain alle kolmannes vastaajista olisi valmis leikkaamaan kunnallisista palveluista säästösyistä.
Näkemykset kunnallisveron korottamisesta jakavat vastaajia puoluesidonnaisuuden mukaan. Kunnallisveron korottamista vastustaa 49 prosenttia ja kannattaa 41 prosenttia. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien enemmistö hyväksyisi veronkorotukset palveluiden turvaamiseksi, kun taas kokoomuksen ja perussuomalaisten tukijat vastustavat niitä.
Vastaavasti kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat keskimäärää myönteisemmin palveluiden karsimiseen, mitä taas vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat vastustavat voimakkaasti. Keskustan kannattajista yli puolet tyrmää palveluista leikkaamisen.
Tutkimuksen toteutti Verian kesäkuun alussa 2026 Gallup Kanavalla. Kyselyyn vastasi 1 027 henkilöä, ja se edustaa Suomen täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.