Kysely: Nykyvanhemmat puhuvat rahasta aiempaa avoimemmin lastensa kanssa
Suomalaiset vanhemmat puhuvat nykyisin lapsilleen rahasta selvästi avoimemmin kuin edelliset sukupolvet, selviää LähiTapiolan ja Takuusäätiön kyselytutkimuksesta. Rahapuhe on aktiivisinta lasten ollessa alaikäisiä, mutta se vähenee huomattavasti lapsen itsenäistyessä.

LähiTapiolan ja Takuusäätiön teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan 67 prosenttia lapsilleen rahasta puhuvista vanhemmista kertoo keskustelevansa aiheesta enemmän kuin heidän omat vanhempansa aikoinaan. Lähes puolet vastaajista ilmoitti puhuvansa rahasta lastensa kanssa vähintään kerran kuukaudessa.
Keskusteluaiheet vaihtelevat, mutta yleisimmin vanhemmat kertovat puhuvansa lasten kanssa työnteosta, palkasta, hintojen vertailusta, säästämisestä sekä rahankäytön suunnittelusta. Kyselytutkimuksen mukaan äidit puhuvat isiä useammin eettisistä kulutusvalinnoista ja perheen tuloista, kun taas isät painottavat keskusteluissaan sijoittamista ja perintöasioita.
Tutkimus osoittaa rahapuheen vähenevän lapsen aikuistuessa. Alaikäisten lasten vanhemmista 68 prosenttia keskustelee rahasta kuukausittain, mutta täysi-ikäisten lasten kohdalla luku putoaa 33 prosenttiin. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan vanhemman tuki olisi tärkeää myös silloin, kun nuori alkaa vastata itsenäisesti asumisesta ja laskuista.
Omat taloudelliset virheet ja rahahuolet ovat edelleen vaikeita puheenaiheita, sillä vain 13 prosenttia vanhemmista kertoi jakaneensa niitä lastensa kanssa. Pantzar arvioi tiedotteessa, että avoimuus vähentäisi rahahuoliin liittyvää häpeää ja madaltaisi kynnystä hakea apua ajoissa.
Sijoittaminen nousee vahvemmin esiin vasta lasten tultua täysi-ikäisiksi. LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala huomauttaa tiedotteessa, että sijoittamisesta olisi hyvä keskustella jo varhain, jotta korkoa korolle -ilmiöstä saataisiin suurin hyöty nuoren itsenäistyessä.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi syyskuussa yhteensä 1 008 henkilöä, joista 661 oli vanhempia. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.