Kuuloliitto vastustaa kuulokojeiden rajaamista palveluvalikoiman ulkopuolelle
Kuuloliitto varoittaa kuulonkuntoutuksen rajaamisesta julkisen terveydenhuollon säästötoimien yhteydessä. Järjestön mukaan kuulokojeiden epääminen lisäisi pitkällä aikavälillä muita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Kuuloliitto ottaa kantaa julkisuudessa virinneeseen keskusteluun terveydenhuollon priorisoinneista ja palveluvalikoiman rajaamisesta. Liiton mukaan kuulonkuntoutus tulisi nähdä kansantaloudellisena investointina, joka vähentää raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta tulevaisuudessa.
Liitto huomauttaa tiedotteessaan, että riittämättömästi kuntoutettu kuulonalenema on merkittävä riskitekijä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Lisäksi kuulon heikkeneminen on tunnistettu muistisairauksien riskitekijäksi, mikä on huomioitu myös päivitetyssä muistisairauksien Käypä hoito -suosituksessa.
Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen muistuttaa, että suurin osa ikääntyneistä käyttää kuulokojeitaan aktiivisesti. Mikäli kojeita jää käyttämättä, syynä on liiton mukaan usein palvelujärjestelmän puutteet opastuksessa ja seurannassa, ei hoidon tarpeettomuus.
Suomessa kuulonkuntoutus on Kuuloliiton mukaan edelleen aliresursoitu väestön todelliseen tarpeeseen nähden. Järjestö esittääkin resurssien suuntaamista entistä vahvemmin diagnostiikasta varsinaiseen kuntoutukseen, missä voitaisiin hyödyntää uutta teknologiaa ja kuulon itsetestausta.
Kaijanen painottaa, ettei tutkimusnäyttö tue kuulokojekuntoutuksen rajaamista julkisen palveluvalikoiman ulkopuolelle. Liitto katsoo, että oikea-aikainen kuntoutus on välttämätöntä työkyvyn, kognition ja yhteiskunnallisen osallistumisen turvaamiseksi.