Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan perinteisten kirjastoautojen rinnalla kunnat hyödyntävät nykyisin muun muassa senioripakuja, yhteisöbusseja ja liikkuvia nuorisotiloja. Palveluiden siirtäminen pyörien päälle nähdään yhtiön tiedotteessa tapana vastata pitkien välimatkojen asettamiin haasteisiin ja varmistaa palveluiden saavutettavuus asukkaille.

Liikkuvien palveluiden rooli on laajentunut pelkästä asioinnin mahdollistamisesta sosiaalisten tavoitteiden suuntaan. Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius toteaa tiedotteessa, että monessa kunnassa tavoitteena on myös yksinäisyyden vähentäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä uusien kohtaamispaikkojen luominen.

Selvityksessä korostuu pyrkimys tuoda palvelut sinne, missä asukkaat viettävät arkeaan, sen sijaan että asukkaiden edellytettäisiin matkustavan kiinteisiin toimipisteisiin. Tiedotteen mukaan kuntien kehittämät ratkaisut ovat osa laajempaa muutosta, jossa hyvinvointia ja asukkaiden tavoittamista pyritään parantamaan muuttuvassa väestörakenteessa.

Vaikka digitaaliset palvelut ovat yleistyneet, fyysisten ja liikkuvien palveluiden merkitys ei ole poistunut. Kuntaliiton mukaan erilaiset kulkuneuvoihin sijoitetut palvelut täydentävät palveluverkkoa erityisesti alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä tai väestöpohja on harva.