Kunnat ottavat tekoälyagentteja käyttöön rutiinitehtävissä
Suomen kunnat valmistelevat tekoälyagenttien käyttönottoa rutiininomaisten hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Uudella teknologialla tavoitellaan tehostamista, mutta asiantuntijat varoittavat kielimallien käytön kustannuksista.
Suomalaisissa kunnissa kehitetään parhaillaan uusia tekoälyratkaisuja, joilla pyritään automatisoimaan kuntalaisten palveluita ja hallinnon sisäisiä rutiineja. Kehitystyön keskiössä ovat tekoälyagentit, jotka pystyvät itsenäisempiin suorituksiin kuin perinteiset chatbotit. Tavoitteena on vapauttaa henkilöstön resurssteja vaativampiin asiantuntijatehtäviin.
Vaikka tekoälyn mahdollisuudet ovat laajat, asiantuntijat muistuttavat teknologian rajoitteista. Laajoihin kielimalleihin pohjautuvat ratkaisut kuluttavat merkittävästi laskentatehoa, mikä näkyy suorina kustannuksina niin kutsuttuina tokeneina. Tästä syystä kaikkia hallinnon prosesseja ei ole tarkoituksenmukaista siirtää tekoälyn hoidettavaksi.
Kuntasektorilla pohditaan parhaillaan, missä tehtävissä tekoäly tuo aitoa lisäarvoa ja missä perinteiset ohjelmistoautomaation keinot ovat edelleen tehokkaampia. Kustannustehokkuus ja tietoturva ovat keskeisiä kriteerejä, kun uusia työkaluja otetaan käyttöön. Erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittely asettaa tiukat reuna-ehdot tekoälysovelluksille.
Tekoälyagenttien odotetaan tulevaisuudessa kykenevän hoitamaan monimutkaisempia palveluketjuja, kuten avustamaan hakemusten käsittelyssä tai vastaamaan kuntalaisten monivaiheisiin kyselyihin. Kehitys on osa laajempaa julkisen sektorin digitalisaatiota, jolla haetaan säästöjä ja palveluiden parempaa saavutettavuutta. Kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään välttämään päällekkäistä kehitystyötä ja jakamaan parhaita käytäntöjä.