Kuluttajansuojalaki tiukentuu viherpesun kitkemiseksi
Suomen kuluttajansuojalaki tiukentuu perjantaina 27. syyskuuta viherpesun estämiseksi. Uudet säännökset velvoittavat yrityksiä täsmällisyyteen ympäristöväittämissä, sillä tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ei luota nykyiseen ympäristömarkkinointiin.
Suomen kuluttajansuojalakiin on astunut voimaan uusia säännöksiä, jotka rajoittavat yritysten mahdollisuuksia käyttää epämääräisiä ympäristöväittämiä markkinoinnissaan. Uudistus perustuu Euroopan unionin vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiiviin. Jatkossa yritysten on pystyttävä osoittamaan markkinoinnissaan käytettyjen väittämien todenperäisyys ja merkittävyys entistä tarkemmin.
Pohjoismaisen ympäristömerkinnän teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiskuluttajat suhtautuvat nykyisin erittäin epäilevästi yritysten ympäristömarkkinointiin. Tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista uskoo yritysten liioittelevan tuotteidensa ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi 76 prosenttia vastaajista kokee ympäristön kannalta suotuisien tuotteiden tunnistamisen vaikeaksi.
Lainmuutos kieltää muun muassa yleisluontoisten ympäristöväittämien käytön ilman näyttöä erinomaisesta ympäristönsuojelullisesta tasosta. Ympäristömerkintä Suomen mukaan tällaisen tason voi osoittaa esimerkiksi kolmannen osapuolen myöntämillä sertifikaateilla, kuten Joutsenmerkillä. Myös pelkkien lakisääteisten vaatimusten noudattamisen esittäminen erityisenä ympäristötekona on jatkossa kiellettyä.
Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen toteaa tiedotteessa, että tarkemmat säännöt ovat tervetulleita, sillä aiemmin markkinointi on voinut olla harhaanjohtavaa, vaikka yksittäiset väittämät olisivat olleet teknisesti totta. Yhtiön mukaan uusi sääntely vahvistaa niiden yritysten kilpailuetua, jotka pystyvät todentamaan vastuullisuutensa riippumattomasti.
Kuluttajatutkimus osoittaa, että noin kaksi kolmasosaa pohjoismaisista kuluttajista luottaa tuotteen ympäristöystävällisyyteen, jos se on riippumattoman tahon sertifioima. Tutkimuksen mukaan kuluttajat kokevat turhautumista erityisesti silloin, kun tuotteita markkinoidaan ympäristöarvoilla ilman selkeitä ja ymmärrettäviä perusteluja.