Kulta on tuottanut osakkeita paremmin 2000-luvulla – suomalaiset luottavat silti pörssiin
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan osakkeet ovat edelleen suomalaisten suosikki pitkän aikavälin sijoituskohteeksi, vaikka kulta on tuottanut 2000-luvulla merkittävästi enemmän. LähiTapiolan teettämässä kyselyssä 29 prosenttia vastaajista nimesi osakkeet parhaaksi sijoitukseksi.
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan lähes kolmannes eli 29 prosenttia suomalaisista uskoo osakkeiden olevan paras sijoituskohde pitkällä aikavälillä. Sijoitusasuntoja pitää parhaana vaihtoehtona 13 prosenttia ja kultaa 12 prosenttia vastaajista. Tulokset selviävät tutkimusyhtiö Verianin toteuttamasta kyselystä, johon vastasi yli tuhat suomalaista.
Vaikka suomalaiset luottavat osakkeisiin, toteutuneet tuotot 2000-luvulla kertovat toista. LähiTapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaron laskelmien mukaan kullan reaaliarvo on noussut vuosina 2000–2025 keskimäärin 8,4 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan Helsingin pörssin osakkeet ovat tuottaneet reaalisesti 5,0 prosenttia ja maailman osakkeet 4,4 prosenttia vuodessa.
Nummiaro huomauttaa tiedotteessa, että kullan hintaa ovat nostaneet viime vuosina huolet inflaatiosta, geopoliittisista riskeistä ja keskuspankkien rahanpainamisesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Esimerkiksi 1970-luvun nousun jälkeen kullan reaaliarvo laski kaksi vuosikymmentä.
Asuntosijoittamisen osalta kyselyssä näkyy ero oman kodin ja sijoitusasuntojen välillä. Tilastokeskuksen mukaan osakeasuntojen hinnat ovat nousseet 2000-luvulla vain inflaation verran, jolloin reaalituotto on jäänyt nollaan. Sijoitusasunnot ovat kuitenkin tuottaneet reaalisesti keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa, kun vuokratuotot lasketaan mukaan.
Heikoimmin vertailussa ovat pärjänneet käteinen ja lyhyet pankkitalletukset, joiden reaalituotto on ollut negatiivinen. Suomalaisista vain viisi prosenttia pitää talletuksia ja kaksi prosenttia käteistä parhaana pitkän aikavälin sijoituksena. Lokakuussa julkaistuun kyselyyn vastasi 1 049 Manner-Suomen aikuista, ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.