Kullan viennin arvo rikkoo ennätyksiä – osuus jo neljä prosenttia Suomen viennistä
Kullan osuus Suomen viennin arvosta on noussut tänä vuonna neljään prosenttiin, mikä on Tullin mukaan historiallinen ennätys. Viennin arvon kasvu selittyy erityisesti kullan korkealla maailmanmarkkinahinnalla sekä tasaisella tuotannolla.
Tullin ennakkotilastojen mukaan kullan viennin arvo on kuluvan vuoden tammi–syyskuussa jo ylittänyt koko viime vuoden kokonaisarvon. Syyskuussa viennin arvo kasvoi 65 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Historiallisesti kullan merkitys on kasvanut huomattavasti, sillä 2000-luvun alussa sen osuus viennistä oli vain 0,1 prosenttia.
Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilän mukaan kullan osuus viennistä on nyt samaa mittaluokkaa kuin muovin ja muovitavaran. Kasvua selittää ensisijaisesti maailmanmarkkinahinnan nousu, sillä tuotantokapasiteetissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka hinnat ovat hieman laskeneet alkuvuoden huipuista, ne pysyvät edelleen korkealla tasolla.
Suomi on Euroopan suurin kullan tuottaja, ja valtaosa tuotannosta tulee Agnico Eaglen Kittilän kaivokselta. Kotimaassa louhittu kulta viedään lähes kokonaan Sveitsiin, joka hallitsee maailman kullanpuhdistusmarkkinoita. Yli 97 prosenttia Suomen kullasta viedään maasta raakaharkkoina lopullista jalostusta varten.
Kaivosalan tulevaisuuden odotukset ovat korkealla, sillä Lapista on löytynyt uusia merkittäviä esiintymiä. Esimerkiksi Kittilän Ikkari-esiintymän on arvioitu sisältävän jopa 110 tonnia kultaa. Alan edunvalvontajärjestö Kaivosteollisuus ry:n mukaan nykyinen viennin arvonnousu on poikkeuksellisen suuri yllätys myös toimialan sisällä.