Ksenon-kaasu voi suojata sydänpysähdyspotilaiden aivoja vaurioilta
Hengitettävä jalokaasu ksenon saattaa hidastaa aivovaurioiden syntymistä sydänpysähdyksen jälkeen. Turun yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan ksenoniin yhdistetty lämpötilahoito vähensi aivojen harmaan aineen rappeutumista verrattuna perinteiseen hoitoon.
Turun yliopistossa tarkastettava LL Oskari Kantolan väitöstutkimus tarkasteli kammiovärinästä elvytettyjen sydänpysähdyspotilaiden tehohoitoa. Tutkimuksessa verrattiin ksenonin ja kehon lämpötilan hallinnan yhdistelmää tavanomaiseen hoitoon, jossa käytetään vain lämpötilan hallintaa.
Tulokset viittaavat siihen, että ksenonin hengittäminen saattaa suojata aivoja hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta. Tiedotteen mukaan aivojen harmaan aineen tilavuuden alenema oli ksenonryhmässä vähäisempää kuin verrokkiryhmässä. Erityisen selvä ero havaittiin aivoalueilla, jotka ovat keskeisiä muistitoiminnoille.
Harmaan aineen tilavuuden säilyminen on yhteydessä parempaan neurologiseen toipumiseen sydänpysähdyksen jälkeen. Vaikka ksenonin vaikutus aivojen rakenteellisiin muutoksiin oli havaittavissa, tutkimuksessa ei kuitenkaan todettu merkittävää eroa ryhmien välillä potilaiden yleisessä selviytymisessä tai kognitiivisessa suoriutumisessa kuusi kuukautta tapahtuman jälkeen.
Ksenon on jalokaasu, jota on aiemmin tutkittu sen mahdollisten hermostoa suojaavien ominaisuuksien vuoksi. Tutkimuksessa käytettiin aivojen magneettikuvausta harmaan aineen tilavuuden mittaamiseen. Tutkimusryhmä korostaa, että lisätutkimuksia tarvitaan ksenonin hyötyjen vahvistamiseksi ja sen optimaalisen käytön määrittelemiseksi hoitokäytännöissä.