Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi kohdataan merkittäviä haasteita. Tiedotteen mukaan rahoituksen todellista hyötyä on vaikea mitata, koska tarkkaa tietoa varojen lopullisesta kohdentumisesta ei ole riittävästi saatavilla.

Keskeinen ongelma on tiedonpuute siitä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut tosiasiassa saavat ja mihin tarkoituksiin varat käytetään. Ilman tätä tietoa on mahdotonta arvioida luotettavasti, kykeneekö rahoitusmalli kaventamaan koulutuksellisia eroja eri alueiden tai koulujen välillä.

Tarveperusteisella rahoituksella pyritään tukemaan erityisesti niitä kouluja, jotka toimivat haastavammassa toimintaympäristössä. Järjestelmän tavoitteena on tasata oppilaiden välisiä lähtökohtaeroja ja ehkäistä segregaatiota.

Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen edellyttäisi tarkempaa seurantaa rahavirroista ja niiden käytöstä paikallistasolla. Nykyisellään tiedon hajanaisuus estää tekemästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, saavutetaanko lisäpanostuksilla niille asetetut koulutuspoliittiset päämäärät.