Korkein hallinto-oikeus linjasi vakuutuskorvausten perintöverotusta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut ennakkopäätöksessään, että verovelvollisuus syntyy silloin, kun edunsaaja ottaa vakuutuskorvauksen vastaan vain osittain. Tapauksessa perilliset aikoivat ottaa säästöhenkivakuutuksen korvauksesta vastaan vain 19 999 euroa ja luopua loppuosasta jälkipolviensa hyväksi.

Oikeuden ratkaisu tarkoittaa käytännössä sitä, että korvauksesta luopuminen katsotaan lahjaksi, jos luopuja on jo ehtinyt määrätä varoista tai ottaa niitä osittain vastaan. Tällöin verotus ei siirry suoraan seuraavalle sukupolvelle perintöverotuksessa, vaan alkuperäinen edunsaaja joutuu suorittamaan perintöveron koko summasta.

Tapauksessa E-nimisen henkilön rintaperillinen A aikoi luopua osuudestaan henkivakuutuskorvaukseen. Hänen lapsensa C ja D aikoivat puolestaan ottaa osuudestaan vastaan vain verovapaan rajan alittavan 19 999 euron osuuden ja luopua lopusta omien lastensa hyväksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että perintö- ja lahjaverolain mukaan vakuutuskorvaukseen oikeutetun on tehtävä päätös luopumisesta kokonaan, jotta veroseuraamuksilta vältytään. Osittainen luopuminen tulkittiin määräämistoimeksi, joka vahvistaa alkuperäisen saajan verovelvollisuuden koko saatavaan.

Päätös selkeyttää vakuutuskorvausten verokohtelua perinnönjaon yhteydessä. Se vahvistaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan perillinen ei voi pilkkoa saamaansa vakuutusetua verotuksellisesti edullisella tavalla ilman, että se katsotaan varoista määräämiseksi.