Kokoomus ehdottaa työnantajille selvitysvelvollisuutta neurokirjon syrjinnän ehkäisemiseksi

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkaissut toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan neurokirjon ihmisten asemaa työmarkkinoilla. Ryhmän tavoitteena on purkaa työllistymisen esteitä ja vähentää työelämässä esiintyvää syrjintää. Ehdotukset on valmisteltu kansanedustaja Maaret Castrénin johdolla.

Yksi keskeisimmistä ehdotuksista koskee työnhakijoiden oikeusturvan vahvistamista. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että työnantajilla tulisi olla velvollisuus antaa kirjallinen selvitys valitsematta jättämisen perusteista, mikäli työnhakija epäilee tulleensa syrjityksi neuroerityisyytensä vuoksi. Nykyisin vastaava velvoite koskee tietyissä tilanteissa esimerkiksi sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Castrénin mukaan suomalaisessa työelämässä jää tällä hetkellä hyödyntämättä merkittävä määrä osaamista, koska rakenteet eivät huomioi erilaisia tapoja ajatella tai suorittaa työtehtäviä. Tiedotteessa korostetaan, että monet neurokirjon piirteet, kuten tarkkuus ja kyky havaita yksityiskohtia, voisivat olla työnantajille vahvuuksia, jos työympäristöjä mukautettaisiin.

Toimenpideohjelmassa ehdotetaan myös tukea työnantajille työympäristöjen esteettömyyden parantamiseksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi aistiystävällisempiä toimitiloja tai joustavampia työaikajärjestelyjä. Ryhmä katsoo, että tietoisuuden lisääminen neurokirjosta vähentäisi ennakkoluuloja rekrytointiprosesseissa.

Ehdotukset ovat osa laajempaa keskustelua työvoiman saatavuudesta ja osatyökykyisten työllistämisestä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan julkisen sektorin ja työnantajajärjestöjen yhteistyötä on tiivistettävä, jotta neurokirjon ihmisten erityistarpeet tunnistettaisiin paremmin osana suomalaista työelämää.