Kisapapin automaattinen paikka olympiajoukkueessa poistuu

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Olympiakomitea muuttavat yhteistyönsä painopistettä vuoden 2026 jälkeen. Merkittävin muutos on kisapapin automaattisen kiintiöpaikan poistuminen olympia- ja paralympiajoukkueista.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Janne Hänninen toteaa tiedotteessa, että päätöksen taustalla on kisajoukkueiden tukipalveluiden kehittyminen. Kun kisapappitoiminta alkoi Münchenin olympialaisissa vuonna 1972, joukkueissa ei ollut muita psyykkisen tuen ammattilaisia. Nykyisin tukea antavat psykologit, mentaalivalmentajat sekä Kansainvälisen olympiakomitean edellyttämät hyvinvointi- ja suojeluasiantuntijat.

Hännisen mukaan mikään yksittäinen taho ei jatkossa saa automaattista paikkaa joukkueen tukihenkilöstössä, vaan akreditoinnit jaetaan lajiliittojen toiveiden ja urheilijoiden tarpeiden mukaan. Kisapappi voidaan edelleen valita joukkueeseen, jos sille on urheilijoiden keskuudessa erityistä kysyntää.

Kirkkohallituksen kirkkoneuvos Petri Määttä ja Hänninen korostavat, ettei muutos johdu taloudellisista syistä tai kisapappien toiminnasta saadusta palautteesta. Jatkossa yhteistyötä painotetaan urheiluakatemiaympäristöihin, joissa kirkon työntekijät tavoittavat laajemman joukon urheilijoita arjessa.

Tällä hetkellä urheilupappeja toimii muun muassa Joensuussa, Kuortaneella ja Tampereella. Kirkko tavoittelee toimintamallin laajentamista osana moniammatillisia tiimejä, jotka tukevat nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.