Kirkolliskokous vaatii valtiolta vakaampaa rahoitusta yhteiskunnallisiin tehtäviin
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vaatii valtiota kantamaan täyden rahoitusvastuun kirkon hoidettavaksi säädetyistä yhteiskunnallisista tehtävistä. Kirkon mukaan valtion rahoitusta ei tule leikata julkisen talouden sopeuttamistoimien seurauksena, sillä tehtävät palvelevat koko väestöä.
Kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle neuvottelujen jatkamista, jotta kirkon lakisääteisille yhteiskunnallisille tehtäville löydettäisiin pysyvä ja oikeudenmukainen rahoitusratkaisu. Kirkon mukaan rahoituksen on turvattava hautaustoimen, väestökirjanpidon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito kaikissa olosuhteissa.
Tiedotteen mukaan kirkko tuottaa nämä palvelut koko väestölle riippumatta siitä, kuuluvatko he kirkkoon vai eivät. Kirkolliskokous katsoo, että tehtävien kokonaiskulut tulee kattaa valtion rahoituksella ja palvelumaksuilla. Talousvaliokunta muistuttaa, ettei kirkollisverotulojen kehityksellä voida perustella valtion rahoituksen vähentämistä, sillä verovarat on tarkoitettu kirkon varsinaiseen uskonnolliseen toimintaan.
Kirkolliskokous otti kantaa myös kirkkoherranvaalin ensisijaiseen vaalitapaan. Se päätti jättää raukeamaan aloitteen, jossa esitettiin välillisen ja välittömän vaalitavan asettamista tasavertaiseen asemaan. Äänestyksen jälkeen välitön vaali säilyy edelleen ensisijaisena vaalitapana äänin 60–40.
Osana hallinnon uudistusta kirkolliskokous valitsi Kirkon eläkerahastolle uuden hallituksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Hanna Hiidenpalo. Hallituksen toimikausi alkaa vuoden 2027 alusta. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin seurakuntien palautteenkeruuta, ja kirkkohallitusta kehotettiin kokoamaan hyviä käytäntöjä seurakuntien työn kehittämisen tueksi.