Kirkolliskokous esittää kasteen mahdollistamista ilman kummia
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous on aloittanut valmistelut, joiden myötä kaste voitaisiin tulevaisuudessa toimittaa ilman kummia. Esityksen mukaan kirkkoherra voisi painavista syistä myöntää poikkeusluvan kasteeseen ilman kummeja.
Kirkolliskokous on tiistaina 3. marraskuuta antanut kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkojärjestyksen muutosta, joka mahdollistaisi kasteen toimittamisen ilman kummia. Ehdotuksen mukaan kastaminen ilman kummia olisi mahdollista painavista syistä kirkkoherran päätöksellä.
Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan kastettavalla on oltava vähintään yksi kummi, joka on konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Lisäksi kummiksi voi tulla henkilö, joka kuuluu sellaiseen kristilliseen kirkkoon, joka hyväksyy evankelis-luterilaisen kasteen. Jatkossa kummien vähimmäismäärästä voitaisiin kuitenkin joustaa, jos kastettavan huoltajat tai aikuiskastettava itse sitä esittävät.
Perustuslakivaliokunnan mukaan tavoitteena on edelleen, että jokaisella kastettavalla olisi kummi. Muutoksella halutaan kuitenkin varmistaa, että kaste voidaan toimittaa myös niissä tilanteissa, joissa sopivaa kummia ei ole löydettävissä. Samalla ehdotetaan luovuttavaksi kummien enimmäismäärää koskevista rajoituksista.
Kysymys kummiudesta on ollut esillä kirkolliskokouksessa ja piispainkokouksessa useita kertoja viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Valiokunnan mukaan säännösten uudistamistarve kertoo siitä, että kummiutta pidetään tärkeänä, mutta sen on vastattava nykyajan tarpeita.
Samassa kokouksessa kirkolliskokous päätti antaa raueta edustaja-aloitteen, joka koski kirkon vaalirahoituksen valvontaa. Hallintovaliokunta katsoi, että vaalirahoituksen avoimuutta on tarkoituksenmukaisempaa edistää vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirkkohallitusta pyydettiin antamaan suositus, jonka mukaan kirkollisten vaalien ehdokkaat voisivat ilmoittaa rahoituksestaan vapaaehtoisesti.