Kielimuuri haastaa kalastuksenvalvontaa Suomen vesillä
Yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttaa kalastuksenvalvontaa ja neuvontaa eri puolilla Suomea. Kalatalouden Keskusliiton kyselyn mukaan valvojat kohtaavat vieraskielisiä kalastajia säännöllisesti erityisesti rannikkoseuduilla.
Kalatalouden Keskusliiton toteuttama kysely osoittaa, että kalastuksenvalvonnassa kohdataan yhä useammin haasteita yhteisen kielen puuttumisen vuoksi. Kyselyyn vastanneista 64 kalastuksenvalvojasta yli puolet ilmoitti kohtaavansa vieraskielisiä kalastajia toistuvasti tai lähes jokaisella valvontakerralla. Erityisesti rannikkoalueilla vieraskielisten kalastajien kohtaaminen on yleistä.
Liiton mukaan yhteisen kielen puute vaikeuttaa säädösten selittämistä ja yleistä neuvontaa. Vaikka monet tilanteet selviävät englannin kielellä, noin 36 prosenttia vastaajista ilmoitti kohtaavansa kielimuureja toistuvasti. Kalastuksenvalvojien tehtävänä on valvoa kalastussäädösten noudattamista sekä välittää tietoa kalastukseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Kalatalouden erityisasiantuntija Anne Mäkelä toteaa tiedotteessa, että kielitaito-ongelmat ovat vakiintunut osa valvonnan arkea kaikkialla Suomessa. Valvojat toivovat tuekseen visuaalisia ja monikielisiä materiaaleja, joita voisi hyödyntää mobiililaitteilla tai paperisina versioina. Tarvetta on erityisesti venäjän-, ukrainan-, viron- ja englanninkieliselle materiaalille.
Kysely on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Kalastuksenvalvontahanketta 2026–2027. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kehittää valtakunnallisesti yhtenäisiä neuvontamateriaaleja vastaamaan valvojien tarpeita. Asiaa käsitellään syyskuun lopussa Lahdessa järjestettävillä Rannikon kalatalousaluepäivillä.